Nikias

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee valtiomiestä. Muista merkityksistä, katso täsmennyssivu.
Piirros Nikiaan rintakuvasta.

Nikias (m.kreik. Νικίας, lat. Nicias; noin 470413 eaa.) oli antiikin kreikkalainen ateenalainen sotilas ja valtiomies peloponnesolaissodan aikana. Nikias peri isältään Nikeratokselta suuren omaisuuden, joka koostui etupäässä osuudesta Laureionin hopeakaivoksiin.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perikleen kuoleman jälkeen Nikias nousi Kleonin ohella Ateenan johtohahmoksi. Nikias valittiin myös usein strategiksi eli kenraaliksi. Nikias käytti varojaan saadakseen kansan puolelleen. Hän järjesti muun muassa uskonnollisia menoja ja teatteriesityksiä. Hänet tunnettiin hyvin hurskaana henkilönä, joka otti uskonnolliset asiat hyvin vakavasti.

Vuonna 425 eaa. Sparta kärsi tappion Ateenaa vastaan Sfakterian taistelussa. Sparta oli tämän jälkeen valmis rauhantekoon. Nikias oli myös valmis rauhaan Spartan kanssa, mutta Kleon ja monet muut halusivat kukistaa Spartan perusteellisesti. Delionin ja Amfipoliin tappioiden jälkeen Ateenassa oltiin valmiita kuuntelemaan Nikiaan rauhanehdotusta. Vuonna 421 eaa. Sparta ja Ateena solmivat rauhansopimuksen, joka tunnetaan nimellä Nikiaan rauhan.

Kleon kuoli Amfipoliin taistelussa, mutta hänen politiikkaansa jatkoi Alkibiades. Nikias ja Alkibiades olivat usaein eri mieltä asioista, ja lopulta demagogi Hyperbolos yritti saada jommankumman karkotettua ostrakismin avulla. Nikias ja Alkibiades päättivät kuitenkin sopia riitansa ja saivat lopulta yhteisen vihollisensa Hyperboloksen karkotetuksi maanpakoon.

Vuonna 415 eaa. Ateena sai avunpyynnön liittolaisiltaa Sisiliassa. Alkibiades halusi lähettää retkikunnan liittolaisten avuksi. Nikias taas vastusti koko suunnitelmaa. Saadakseen retkikunnan peruutettua Nikias yritti yliampua retkikuntaa varten tarvittavan laivaston suuruutta. Hänen suunnitelmansa meni kuitenkin myttyyn, kun kansankokous päätti lähettää hänen ehdottamansa suuremman retkikunnan. Kansankokous valitsi myös Nikiaan ja Alkibiadeen johtamaan retkikuntaa erään Lamakhoksen kanssa. Pian päästyään Sisiliaan retkikunta joutui vaikeuksiin. Alkibiades joutui lähtemään maanpakoon, kun häntä alettiin Ateenassa syyttä poissa olevana eräästä uskonnollisesta rikkomuksesta.

Sisilian sotaretki loppui kuitenkin Ateenan kannalta erittäin kohtalokkaasti. Melkein kaikki Sisilialle lähetetyt ateenalaiset sotilaat menehtyivät. Nikias itse teloitettiin.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]