Niitty-yökkönen
| Niitty-yökkönen | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
| Heimo: | Yökköset Noctuidae |
| Alaheimo: | Tarhayökköset Hadeninae |
| Suku: | Cerapteryx |
| Laji: | graminis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Cerapteryx graminis |
|
| Katso myös | |
Niitty-yökkönen (Cerapteryx graminis) on yökkösten heimoon kuuluva perhoslaji. Sen toukka eli niittymato tunnetaan pelloille ja nurmikoille haittaa aiheuttavana tuhohyönteisenä.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Niitty yökkösen siipien kärkiväli on n. 25–35 mm ja niiden pohjaväri vaihtelee. Lajin kuitenkin tunnistaa helposti vaaleasta pitkittäisviirusta, joka kulkee siiven takanurkasta etusiiven tyveen. Niitty-yökkösen naaras on koirasta isompi, ja molemmilla siipien pohjaväri vaihtelee harmaasta tai vaaleanruskeasta tummanpunaruskeaan.[2][3]
Toukka on 3–4 senttiä pitkä ja väriltään aluksi vaaleanruskea ja vanhempana tummanruskea. Toukan ruumiissa on seitsemän vaaleaa, kellanharmaata pitkittäisjuovaa ja sen alapuoli on kellahtava.
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yleinen koko Suomessa. Lentää heinä- ja elokuussa.[4]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perhoset viihtyvät heinä-elokuun iltoina esimerkiksi katulamppujen läheisyydessä. Laji on levinnyt ympäri Suomea ja perhonen on aktiivinen myös päiväsaikaan. Niitty-yökkösen toukat vahingoittavat merkittävästi heinänurmia. Ne saattavat jopa kaluta kokonaisen heinäpellon paljaaksi. Niitä torjuttiin muun muassa kaivamalla jyrkkäreunaisia ojia niityille. Nykyisillä viljelymenetelmillä ne eivät enää pääse aiheuttamaan suurta haittaa pelloille, vaikka ovatkin hyvin yleisiä Suomessa.
Talvehtiminen tapahtuu munana heinämättäässä.
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukan ravintokasveja ovat nurmilauha (Deschampsia cespitosa), metsälauha (Deschampsia flexuosa) sekä erilaiset nadat (Festuca sp.).[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kotimaan luonto-opas, s. 450. WSOY, 2004. ISBN 951-0-19804-8.
- Projekt Runeberg: Pieni Tietosanakirja 1925–1928
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Niitty-yökkönen – Cerapteryx graminis Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ http://ukmoths.org.uk/show.php?bf=2176
- ↑ http://perhoset.1g.fi/A/A17/321/A17_337/graminis.htm
- ↑ http://wibe.ath.cx/hyonteiset/index.php?option=com_content&view=article&id=17264[vanhentunut linkki]
- ↑ http://www.funet.fi/pub/sci/bio/life/insecta/lepidoptera/ditrysia/noctuoidea/noctuidae/hadeninae/cerapteryx/index.html