Niilo Pesonen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vinnytsia03.jpg

Niilo Natanael Pesonen (14. lokakuuta 190226. joulukuuta 1993) oli suomalainen lääkäri, anatomian professori ja lääkintöhallituksen pääjohtaja.

Pesosen vanhemmat olivat kouluneuvos Matti Pesonen ja Ellen (Ella) Irene Malmberg. Hän pääsi ylioppilaaksi 1923 ja valmistui lääketieteen kandidaatiksi 1927, lisensiaatiksi 1931 sekä lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1932.

Pesonen oli Helsingin yliopiston dosenttina 1935–1942, yliopiston voimistelulaitoksen anatomian opettajana 1937–1946 ja laitoksen tarkastajana 1951–1954. Hän oli Helsingin yliopiston anatomian laitoksen assistenttina 1935–1942, anatomian professorina 1942–1954, lääketieteellisen tiedekunnan dekaanina 1951–1952 sekä yliopiston 1. vararebtorina 1953.[1]

Pesonen teki jatkosodan aikana syys-lokakuussa 1942 Itä-Karjalan sotilashallinnon toimeksiannosta antropologisia tutkimuksia Äänisniemellä asuvan paikallisen väestön (sunkulaisten) keskuudessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää oliko alueen väestö rodullisesti samaa kuin Kanta-Suomen väestö ja paljonko siihen oli sekoittunut vieraita aineksia.[2]

Pesonen toimi jatkosodan aikana myös Suomen rodunparannuskomitean puheenjohtajana ja kävi saksalaisten kutsusta Ukrainassa tutkimassa Vinnitsasta löydettyä Stalinin puhdistusten uhrien joukkohautaa.

Pesonen toimi Helsingin yliopiston anatomian professorina ja anatomian laitoksen esimiehenä vuodesta 1942 lähtien. Hän kirjoitti useita alan oppikirjoja sekä yhdessä Eero Pontevan kanssa 1961 ilmestyneen Lääketieteen sanakirjan, josta on otettu 11 painosta vuoteen 1999 mennessä. Pesonen oli lääkintöhallituksen pääjohtajana vuosina 1954–1969 ja hänen kaudellaan rakennettiin monta suurta keskussairaalaa ja otettiin käyttöön sairausvakuutusjärjestelmä.[3]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ihmisen anatomia : oppikirja voimistelunopettajiksi, sairaanhoitajiksi, lääkintävoimistelijoiksi ja hierojiksi aikoville. WSOY 1943, uusittu laitos 1955, 2. p. 1959, 3. p. 1961, 4. p. 1964
  • Histologian ja mikroskooppisen anatomian oppikirja. WSOY 1951
  • Lääketieteen sanakirja, tekijät Niilo Pesonen ja Eero Ponteva. WSOY 1961, 2. p. 1963, 3. p. 1968, 4. p. 1970, 5. laaj. painos 1976, 6. painos 1980, 7. painos 1982, 8. painos 1987
  • Lääkintöhallituksen pääjohtajat 1812–1953. Lääkintöhallitus 1961
  • Suomen sairaaloita. WSOY 1964
  • Lääkärinä ja virkamiehenä : lääkintöhallituksen entinen pääjohtaja muistelee. WSOY 1973
  • Terveyden puolesta - sairautta vastaan : terveyden- ja sairaanhoito Suomessa 1800- ja 1900-luvulla. WSOY 1980
  • Nils Gustaf Malmbergin lasten elämänvaiheista. N. G. Malmbergin sukuseura 1987
  • Piirilääkärinä Suomessa 1800-luvulla. WSOY 1990
  • Voi voitettuja : pitkän elämän varrella muistiin merkittyä. Tammi 1992

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]