New Yorkin kadut

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee elokuvaa. Artikkeleja New Yorkin kaupungin kaduista löytyy luokasta: New Yorkin kadut.
New Yorkin kadut
The Basketball Diaries
Ohjaaja Scott Kalvert
Käsikirjoittaja Jim Carroll
Bryan Goluboff
Tuottaja Liz Heller
Pääosat Leonardo DiCaprio
Lorraine Bracco
Mark Wahlberg
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö New Line Cinema
Ensi-ilta 1995
Kesto 102 min
Alkuperäiskieli Englanti
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Allmovie

New Yorkin kadut (engl. The Basketball Diaries) on tositapahtumiin pohjautuva draamaelokuva. Elokuvan ohjasi Scott Kalvert ja Jim Carrollia esittää Leonardo DiCaprio. Elokuva perustuu päähenkilö Carrollin samannimiseen omaelämänkertaan ja hänen nuoruusvuosiinsa.

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Elokuva kertoo nuoresta Jim Carrollista, joka pitää päiväkirjaa, johon kirjoittaa ylös pienimmätkin tapahtumat ja haaveensa, opiskelee katolisessa poikakoulussa ja pelaa myös koulun koripallojoukkueessa. Jim on lahjakas pelaaja, samoin kuin hänen ystävänsä Neutron ja Mickeykin.

Pojat sekä heidän neljäs toverinsa Pedro viettävät railakasta elämää, mutta eräänä iltana Jimille tapahtuu karvas hairahdus ja hänelle tarjotaan huumeita. Jim kokeilee kun ilmaiseksi saa ja ajautuu nopeasti pahasti riippuvaiseksi. Pojat ottavat tavaksi nauttia huumeita ennen koripallo-otteluita parantaakseen suorituksiaan, mutta vähitellen käyttö valtaa yhä suuremman osan heidän vapaa-ajastaankin, ja Jimille kehittyy paha riippuvuus heroiiniin. Pian Jimin ja hänen äitinsä välit katkeavat ja hän saa häädön kotoaan. Pojat yrittävät houkutella myös Neutronia jatkamaan railakasta elämää, mutta tämä on päättänyt keskittyä kunnolla pelaajauraansa.

Samaan aikaan yksi poikien ystävistä ja joukkuetovereista, leukemiaan sairastunut Bobby, makaa sairaalassa odottamassa kuolemaansa. Jim käy usein vierailulla hänen luonaan ja eräänä kertana kaverukset jopa karkaavat sairaalasta yhden illan ajaksi, ja Jim käyttää Bobbyä ilotalossa saatuaan tietää, ettei tämä saa vahvasta syöpälääkityksestä johtuen erektiota. Ilotalossa vierailu ei auta asiaa ja turhautuneena omaan tilaansa Bobby komentaa Jimiä viemään hänet takaisin sairaalaan. Vähän ajan kuluttua Bobby kuolee.

Lähistöllä asuva vanhempi Reggie-niminen mies ja Jim ovat entuudestaan kavereita koripallokentältä. Eräänä talvi-iltana kodittomana harhaileva Jim tuupertuu lumihankeen ja herää seuraavana aamuna Reggien kotoa: Reggie on pelastanut hänet varmalta paleltumalta. Kovissa tuskissa oleva ja pahasti addiktoitunut Jim vaatii Reggietä antamaan hänelle tämän huumeannoksen, jonka Reggie onkin löytänyt Jimin taskusta, ja jonka vetää alas vessanpöntöstä.

Reggie ei Jimin kovaäänisistä vaatimuksista ja vastarinnasta huolimatta päästä tätä lähtemään ulos vaan pitää häntä yhdessä huoneessaan tämän oman turvallisuutensa tähden, kunnes Jimin vieroitusoireet alkavat helpottaa.

Aikaa kuluu ja Jim alkaa toipua Reggien huolenpidon ansiosta. Reggie uskaltautuu jättämään Jimin yksin asuntoonsa poistuessaan kaupungille asioille. Jim ei ole kuitenkaan päässyt täysin eroon huumeriippuvuudestaan ja alkaa tonkia Reggien asuntoa löytääkseen joko päihdyttäviä aineita tai rahaa, jolla käydä ostamassa sellaisia. Löydettyään pienen summan rahaa, Jim pakenee asunnosta ja on jälleen kadulla.

Mickeyllä ja Pedrolla ei mene sen paremmin, ja ystävykset alkavat yhdessä harjoittaa kaikenlaista rikollisuutta saadakseen hankittua itselleen huumeita. Eräs ryöstökeikka epäonnistuu, pojat eivät saa juuri lainkaan rahaa ja Pedro jää kiinni paikalle hälytetyille poliiseille. Jim ja Mickey jatkavat matkaa kaksin, pistäytyvät erääseen baariin ja näkevät Neutronin televisiohaastattelussa, tämän päästyä mukaan edustusjoukkueeseen.

Pojat ovat edelleen rahan tarpeessa, jotta saisivat hankittua itselleen huumeita ja Jim jopa päätyy harjoittamaan pientä prostituutiota antamalla suuseksiä iäkkäämmälle mieshenkilölle yleisessä vessassa. Näiden rahojen turvin pojat lähtevät huumeostoksille, mutta huomaavat heti ostotapahtuman jälkeen ja huumetta maistettuaan tulleensa huiputetuiksi.

Pojat alkavat ajaa takaa huumeen heille myynyttä miestä ja takaa-ajo päätyy erään kerrostalon katolle. Revolverilla miestä uhaten Mickey käskee häntä antamaan heidän rahansa takaisin sekä kunnollista huumetta, kunnes perääntyvä ja armoa aneleva mies putoaa katolta. Molemmat jäävät kiinni poliiseille ja vankilassa Jim onnistuu vihdoin pääsemään eroon sekä huumeista että rikollisesta elämäntavastaan.

Elokuvan loppupuolella näytetään, kuinka Jim on menossa sisään erään rakennuksen takaovesta, kunnes tuttu hahmo, Pedro, tulee tervehtimään häntä. Jim kieltäytyy lähtemästä Pedron mukaan käyttämään huumeita ja lopussa nähdään, minne hän oli menossa: kertomaan kokemuksistaan yleisölle, siistinä ja raitistuneena. Myös tyytyväinen Reggie on katsomossa ja Jim saa yleisöltä roimat suosionosoitukset päättäessään luentonsa.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  Leonardo DiCaprio   …  Jim Carroll  
  Lorraine Bracco   …  Jimin äiti, rouva Carroll  
  Mark Wahlberg   …  Mickey  
  James Madio   …  Pedro  
  Patrick McGaw   …  Neutron  
  Bruno Kirby   …  Swifty  
  Ernie Hudson   …  Reggie  
  Juliette Lewis   …  Diane Moody  
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.