Neutralisaatiotekniikka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Neutralisaatiotekniikka (engl. techniques of neutralization) eli rikoksen selittelytavat on kriminologiassa käytetty lähestymistapa, jossa tutkitaan sitä, miten rikoksia tekevät henkilöt järkeistävät tekonsa itselleen ja pyrkivät vakuuttamaan myös muut tekonsa oikeutuksesta. Neutralisaatio antaa rikokselle myönteisen merkityksen. Neutralisaatiotekniikka on eräs yleiseen oppimisteoriaan perustuva rikollisen käyttäytymisen selitysmalli, muut ovat eriytyvä oppimisalttius, matkiminen sekä palkinnot/rangaistukset-tasapaino.[1] Klassinen neutralisaatioteorian esittivät vuonna 1957 G. Sykes & D. Matza.[2]

Neutralisaatiotutkimus ei ota kantaa teon moraalis-eettiseen tai kriminologiseen arvoon. Tämä kriminologian ala tutkii rikoskäyttäytymistä empiirisen tutkimuksen lähestymislähtökohdista analysoiden rikollisen käyttäytymisen yhteydessä esiintyviä selittelytapoja.[3] Vastuun kieltämistä voidaan pitää yleisimpänä rikollisen teon järkeistämistapana[4].

Määritelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Klassisiin neutralisaatioihin kuuluvat vastuun kieltäminen (engl. denial of responsity), vahingon kieltäminen (engl. denial of injury), rikoksen kohteen arvon kieltäminen (engl. denial of victim), tuomion tuomitseminen (engl. contemn the concemmers) ja vetoaminen korkeampiin velvollisuuksiin (engl. appeal to higher loyalties). Uudempia neutralisaatioita ovat vetoaminen tilien pysymiseen tasapainossa (engl. metaphor of the ledger, "tilikirjavertaus") ja vetoaminen toimimiseen pakon edessä (engl. defencee of necessity, "välttämättömyyden pakko").[5]

Neutralisaatiotekniikoihin kuulumattomia suomalaisessa kriminologiassa havaittuja rikosten selitysmalleja nuorisorikollisten joukossa ovat lisäksi itsensä toteuttamisen malli (rikollinen teko on keino itseilmaisuun) ja tekojen kieli -malli (henkilö viestii teoillaan "pahaa oloaan" tai "huutaa apua"). Ensimmäistä voidaan pitää modernin "ymmärrysretoriikan" siirtymisenä rikollisten käyttämäksi järkeistämistekniikaksi, ja jälkimmäinen on lähellä klassinen vastuun kieltämisen neutralisaatiotekniikkaa.[6]

Esimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vastuun kieltäminen: "naksahtaminen", humalatila, kavereiden suorittama pakottaminen tai houkuttaminen tekoon, "herjaaminen tai häirintä on vain virtuaalista (internet-kunnianloukkaus)". Organisaatioissa voidaan esittää väite: "vastuu on organiaatiolla".[7] Seksuaalirikoksen tekijä voi kieltää vastuunsa esimerkiksiksi selittelemällä, että hänen "seksuaalinen himonsa" oli "ylitsepääsemättömän voimakas".[8]

Vahingon kieltäminen: "vakuutus korvaa vahingon (omaisuusrikos)", "varastan vain rikkailta tai keskiluokalta (omaisuusrikos)", "nainen haluaa tulla raiskatuksi (raiskaus)". "Yrityksen varojen kavallus on oikeutettu, koska teko on vain 'laina'" (kavallus).[9]

Rikoksen kohteen arvon kieltäminen: "rikos ei vahingoita yksityishenkilöitä, tai se vahingoittaa vain organisaatioita (talousrikos)", "kauppiaskin varas, mutta se tekee sen laillisesti (myymälävarkaus)", "yritykseltä voi varastaa, koska se on kasvoton organisaatio (myymälävarkaus, talousrikos), "teon kohde houkutteli tekoon kevytmielisellä pukeutumisellaan (raiskaus)" ja "tapettavaan kansanryhmään kuuluvat ihmiset ovat "torakoita" (Ruandan kansanmurha).[10]

Tuomion tuomitseminen: "Toiset osavaat käyttää järjestelmää paremmin omaksi hyödykseen kuin minä (talousrikos)" ja "viranomaiset 'vainoavat' juuri meidän yritystämme (veropetos)".[11]

Vetoaminen korkeampiin velvollisuuksiin: "Luonnonsuojelun vuoksi toiminen (suomalainen nuorisorikollinen) turkistarhaukseen kohdistuvassa "kettutyttö"-rikoksessa. "Uskonnon vuoksi (modernin terrorismin itsemurhapommi-iskun suorittaja)", "valkoisten etujen puolustaminen maahanmuuttajia vastaan (rasistisen äärioikeiston skinhead-ryhmät)" ja "näkymätön taistelu kapitalismia vastaan (Ruotsin äärivasemmisto)".[12]

Vetoaminen tilien pysymiseen tasapainossa: "Hyvät teot kumoavat pahat teot (varastetun tavaran kauppias, USA)", "kavalluksen kohteeksi valittu yritys ansaitsi tulla kavalletuksi rangaistuksena tekemästään päätöksestä (kavallus)" ja "olen ansainnut rahani (organisaatiorikos)".[13]

Vetoaminen toimimiseen pakon edessä: Salametsästäjä metsästää peuroja, ettei perhe kuolisi nälkään.[14] "Kavalsin yrityksen varoja, koska minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa (talousrikos)".[15]

Käytännön sovellukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neutralisaatiotekniikoita käytetään tavanomaisessa (mm. seksuaalirikokset, väkivalta, varastaminen) ja tietoturva-, organisaatio-, talous- ja ns. valko­kaulus­rikollisuuden perusteluina. Eri neutralisaatiotekniikoista voidaan yhdistellä pyrittäessä lisäämään neutralisaation vakuuttavuutta ja kaikissa rikostyypeissä voidaan käyttää kaikkia mahdollisia perusteita järkeistämiselle.[16]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kivivuori, Janne. 2008. Rikollisuuden syyt. Helsinki: Nemokustannus. ISBN 952-5613-46-9
  • Siponen, M. & Vance, A. 2010. Neutralization: New Insights into the Problem of Employee Information Systems Security Policy Violations. MIS Quartely, 34 (3), 487–502 ja A1–A12 (liitteet).
  • Sykes, G. & Matza, D. 1957. Techniques of Neutralization: A Theory of Delinquency. American Sociological Review, 22 (6), 664–670.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kivivuori 2008: 222–234.
  2. Sykes & Matza 1957; Siponen & Vance 2010: 488.
  3. Kivivuori 2008: 224.
  4. Kivivuori 2008: 224.
  5. Kivivuori 2008; 224-229; Siponen & Vance 2010: 488.
  6. Kivivuori 2008: 228.
  7. Kivivuori 2008: 224-225, 229.
  8. Kivivuori 2008: 225.
  9. Kivivuori 2008: 225, 229.
  10. Kivivuori 2008: 225-226, 229.
  11. Kivivuori 2008: 226, 229.
  12. Kivivuori 2008: 226–228.
  13. Kivivuori 2008: 228, 229.
  14. Siponen & Vance 2010 (sivutieto puuttuu).
  15. Kivivuori 2008: 229.
  16. Kivivuori 2008: 229; Siponen & Vance 2010: 448.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]