Neurotyypillinen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Neurotyypillinen (tai NT) on autismin kirjon ihmisten käyttämä neologistinen nimitys ihmisille, joilla ei ole neurologista poikkeavuutta.[1] Vaikka termiä käyttivät alun perin autismin kirjon ihmiset,[2] sitä käyttävät nykyisin myös muut neurologisesti poikkeavat ihmiset, heidän läheisensä sekä koulutuksen ja lääketieteen ammattilaiset.[3][4][5] Englannissa kansallinen autismijärjestö National Autistic Society suosittelee neurotypical -termiä käytettäväksi myös tiedotusvälineissä.[6]

Neurotyypillinen ihminen vastaanottaa koko ajan informaatiota kaikkien aistikanaviensa kautta, prosessoi ja pystyy hoitamaan yhtä aikaa useita erilaisia asioita, tiedostaa omat tarpeensa ja huomioi lähistöllä olevien ihmisten toiveet kysymättäkin, sekä pystyy kommunikoimaan ympäristönsä kanssa pelkän katsekontaktin avulla. Neurotyypillisen ei tarvitse miettiä näitä sosiaalisen kanssakäymiseen liittyviä rutiineja, sillä ne sujuvat lähes automaattisesti toisin kuin autismin kirjon ihmisellä, jonka vuorovaikutustaidot voivat olla vajavat.

Toisaalta myös autistisen yksikanavaisuudessa on usein vahvuuksia neurotyypillisyyteen verrattuna. Viistolla pinnalla -blogin mukaan "intohimoinen keskittyminen yhteen asiaan mahdollistaa hyvin perinpohjaisen erikoistumisen", jonka kautta moni on löytänyt ammatin, ystäväpiirin, puolison tai paikan maailmassa.[7] Monella maailmanmaineeseen nousseella henkilöllä on todettu jokin autismin spektrin "häiriö", etenkin tieteissä ja taiteissa. Erilaiseen synnynnäiseen temperamenttiin liittyvät ominaisuudet voivat olla heikkouksia tai vahvuuksia sen mukaan, miten niiden kanssa eletään.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Cashin A, Sci DA (2006) Two terms--one meaning: the conundrum of contemporary nomenclature in autism. Child Adolesc Psychiatr Nurs. vol 19 no. 3
  2. "A note about language and abbreviations", Jim Sinclair. Accessed 4 March 2007
  3. Share DJ, Jones S, Evershed K., "A comparative study of circadian rhythm functioning and sleep in people with Asperger syndrome" Autism 10 (6): 565-575 Nov 2006
  4. O'Connor K, Hamm JP, Kirk IJ, "The neurophysiological correlates of face processing in adults and children with Asperger's syndrome" Brain and Cognition 59 (1): 82-95 Oct. 2005
  5. Myles BS, Huggins A, Rome-Lake M, et al., "Written language profile of children and youth with Asperger syndrome: From research to practice" Education and Training in Mental Retardation and Developmental Disabilities 38 (4): 362-369, Dec. 2003
  6. "What to say (and not to say) about autism", National Autistic Society. Retrieved on 2007-11-24.
  7. Kaura: Ikkunasta yhteenvetää Viistolla pinnalla. 27. elokuuta 2005. Viitattu 2. huhtikuuta 2009 kello 11.59 (UTC).