Neurolingvistinen ohjelmointi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Neurolingvistinen ohjelmointi (NLP; engl. neuro-linguistic programming[1]) on sovelletun kognitiotieteen ala, jossa keskitytään ihmisen sisäisten mallien positiiviseen muutokseen sekä kehittämään ihmisten välistä kommunikaatiota.

NLP:llä ei ole yhtenäistä teoreettista pohjaa. Yhteinäisen teorian sijaan NLP:ssa ollaan kiinnostuneita siitä, mikä toimii, eikä siinä oteta kantaa ihmisen olemukseen, teoreettisiin kysymyksiin tai 'objektiiviseen' totuuteen. NLP onkin enemmän terapiankaltainen metodi ajatus- ja toimintamallien muuttamiseksi, ei niinkään tieteellinen suuntaus.[2]

NLP:n perusolettamukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

NLP:llä on joukko perusolettamuksia, jotka on poimittu mm. systeemiteoriasta, informaatioteorioista ja eri psykoterapioista, sekä mallittamisen kautta eri alojen huipputaitajilta. Charles Faulkner on esittänyt ns. neljä perusolettamusta NLP:n tietoperustan kuvaamiseksi:[3]

  1. Kartta ei ole maasto (mielikuvat eivät ole yhtä kuin todellisuus; h)avaitseminen, käsittäminen ja merkityksenanto ovat aktiivisia subjektiivisia prosesseja)
  2. Kokemuksella on rakenne (generatiivinen lingvistiikka, informaatiotiede)
  3. Mieli ja ruumis ovat saman kyberneettisen systeemin osia (kybernetiikka)
  4. Kommunikaation merkitys on sen herättämässä vasteessa (yksilön ja ympäristön suhteita voidaan kuvata biologisilla ja systeemisillä malleilla)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo 25.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 9.6.2013.
  2. Hämeenaho, Pauli. NLP mielenterveystyössä. Kokemuksen rakenne muutoksen avaimena. Ai-ai 2000. Osa 1.
  3. Charles Faulkner 1994. Perceptual Cybernetics. Koulutusmoniste; teoksessa Hämeenaho, P. 2000. NLP mielenterveystyössä. s. 40-41