Nersiani

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Nersianit tai nersianidit (georg. ნერსიანი, Nersiani) olivat varhaiskeskiaikainen georgialainen ruhtinassuku. Suku ilmaantui 400-luvun lopussa Iberian kuningas Vakhtang I:n hallituskaudella (hallitsi n. 447–522). 700-luvulla suvun jäseniä toimi sisä-Iberian herttuoina ja kaksi nersiania, Adarnase III ja hänen poikansa Nerse, nousivat Iberian ruhtinaiksi (erismtavari) vuosien n. 748 ja 779/780 välillä. Ensimmäisellä ruhtinaalla Adarnasella oli lisäksi korkea bysanttilainen kuropalates-arvonimi.[1]

Nersianit olivat sukua toiselle johtavalle georgialaiselle ruhtinassuvulle eli guaramideille, sillä guaramidien Guaram III:n poika oli avioliitossa Adarnase III:n tyttären kanssa. Nersianien toinen ruhtinas Nerse joutui arabien syrjäyttämäksi ja valtaistuin annettiin hänen sisarenpojalleen Stepanoz III:lle (hallitsi 779/780–786).[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Toumanoff, Cyril: Introduction to Christian Caucasian History (The Formative Centuries, IV–VIIIth). Tradito, 1959, 95. vsk, nro 15.
  2. Rapp, Stephen H.: Studies In Medieval Georgian Historiography: Early Texts And Eurasian Contexts, s. 375. Peeters Bvba, 2003. ISBN 90-429-1318-5.