Nelma
| Nelma | ||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nelma | ||||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||||
| Stenodus leucichthys (Güldenstädt, 1772) |
||||||||||||||||||||||||
| Alalajit | ||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||||
| |
Nelma (Stenodus leucichthys) on suurikokoinen, siikojen alaheimoon (Coregoninae) kuuluva lohikala.
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö [muokkaa]
Nelma on suurisuinen kala, jolla on ulostyöntyvä alaleuka. Selkäevä on korkea ja terävä. Kala on hopeanhohtoinen ja päältä vihreän, sinisen tai ruskean sävyinen. Aikuiset nelmat voivat painaa 14-25 kg ja kasvaa yli metrin pituiseksi. Kalan liha on vaaleaa, makeaa ja hieman öljyistä.
Alalajit ja levinneisyys [muokkaa]
Nelmalla on kaksi erillistä levinneisyysaluetta, joiden kalat on perinteisesti luokiteltu eri alalajeiksi.[1] Viime aikoina niitä on usein käsitelty myös erillisinä lajeina,[2][3] kun taas joissain lähteessä ei jakoa tehdä lainkaan[4][5].
- Stenodus leucichtys nelma (tai Stenodus nelma) on pohjoisen päälevinneisyysalueen (ala)laji, joka elää Pohjois-Amerikan ja Euraasian Jäämereen laskevissa vesissä. Euroopassa nelma esiintyy muun muassa Petšoran, Vienanjoen ja Onegan vesistöissä.
- Stenodus leucichthys leucichthys on muista esiintymistä eristynyt alalaji, joka on elänyt Kaspianmeren pohjoisassa ja siihen laskevissa joissa: Volgassa, Terekissä ja Uraljoessa. Vesistöjen rakentamisen takia kalat eivät enää pääse nousemaan kutupaikoilleen, eikä alalaji siis lisäänny itsenäisesti. Se katsotaan ”luonnosta hävinneeksi”.[2] Kantaa kuitenkin ylläpidetään istuttamalla kalankasvattamoissa kasvaneita poikasia. Toisaalta Volgan yläjuoksulle on istutettu myös arktisen alalajin kaloja.
Elintavat ja lisääntyminen [muokkaa]
Nuori nelma syö ensin planktonia ja siirtyy sitten saalistamaan pikkukalaa. Nelma elää niin järvissä, joissa kuin jokisuiden murtovesissä. Se on vaelluskala, joka voi vaeltaa 1500 km kutupaikalleen, Volgassa jopa 3000 km. Sukukypsien, yli 5–8 -vuotiaiden kalojen kutuvaellus ylävirtaan alkaa jäiden lähtiessä. Kudun jälkeen kalat palaavat alavirtaan, ja ilmeisesti kutevat uudelleen vasta kahden tai useamman vuoden kuluttua.[4]
Viljelykala [muokkaa]
Myös arktisen (ala)lajin nelmaa on pitkään kasvatettu laitoksissa Venäjällä, aluksi luontoon istutettavaksi. Suomessa on 2010-luvulla aloitettu nelman kalanviljelykasvatustutkimus, joka tähtää kokonaan viljelylaitoksissa kasvatettavan ruokakalan tuottamiseen. Emokalat kokeisiin on tuotu Vologdan alueelta Vienanjoen vesistön Kubinskojejärven viljelykannasta.[6]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ E. S. Belyaeva: Stenodus leucichthys leucichthys. caspianenvironment.org
- ↑ a b IUCN 2008 Red List IUCN. Viitattu 10.3.2009.
- ↑ Stenodus nelma (peilipalvelin) FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). (englanniksi)
- ↑ a b Stenodus leucichthys (peilipalvelin) FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). (englanniksi)
- ↑ Stenodus leucichthys (Güldenstädt, 1772) ITIS
- ↑ Petri Heinimaa (2011) UNELMA - uusi viljelylaji nelmasta rktl.fi