Naši

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Naši
Наши
Perustettu 15. huhtikuuta 2005
Toimiala poliittinen nuorisojärjestö
Kotipaikka Moskova, Venäjä
Aiheesta muualla
Sivusto

Naši (ven. Молодёжное демократическое антифашистское движение «Наши», Molodjožnoje demokratitšeskoje antifašistskoje dviženije "Naši", suom. Demokraattinen fasisminvastainen nuorisoliike "Meikäläiset") on vuonna 2005 perustettu venäläinen poliittinen nuorisojärjestö. Se on järjestänyt muun muassa mielenosoituksia ja leirejä.

Kreml perusti Našin alkujaan mahdollisen "värivallankumouksen" vastavoimaksi. Järjestön tarkoituksena on kasvattaa Venäjän eliitin nuorisoa isänmaalliseksi.[1][2][3] Vuonna 2005 järjestön johtaja sanoi sen aikomuksena olevan "oligarkkisen kapitalismin eliminoiminen."[4]

Järjestön kielteisiä puolia ovat olleet varsinkin muiden maiden suurlähettiläiden ja venäläisten kansalaisaktivistien häirintä ja hyökkäykset oppositioaktivistien kimppuun.[5]

Lännessä järjestön propagandaa pidetään lähinnä aivopesuna.[6] Jotkut läntiset kommentaattorit ovat verranneet järjestöä Komsomoliin tai kutsuneet sitä ivallisesti "Putin-jugendiksi".[7][8]

Olemus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naši yhdistetään usein valtapuolue Yhtenäiseen Venäjään, mutta puolueen parlamenttiryhmä ei kuitenkaan pidä sitä virallisena nuorisojärjestönään. Puolueen nuorisojärjestö on Yhtenäisen Venäjän nuori kaarti. Naši on kuitenkin Kremliä lähellä oleva järjestö.[6] Järjestön lastenosasto on nimeltään Miški (МИШКИ), "Karhut"[9]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Našin perustaja Vasili Jakemenko.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vasili Jakemenkon johtama ”Kuljemme yhdessä” rekisteröitiin 14. heinäkuuta 2000. Jakemenko hoiti presidentinhallinnon suhteita kansalaisjärjestöihin.lähde? Jakemenkon esimiehenä toimi tuolloin presidentinkanslian varajohtaja Vladislav Surkov[10][11]. Surkovia sanottiin myöhemmin useasti Kremlin pääideologiksi, ja hänellä arvioitiin olevan kolmanneksi eniten valtaa Venäjällälähde?.

Jäseniä houkuteltiin mukaan hyvillä jäseneduilla: vapaalippuja elokuviin, pääsy internetiin, Moskovan ulkopuolella asuville ilmaiset matkat pääkaupunkiin ja halpoja matkoja. Mutta jokaisen uuden jäsenen piti värvätä viisi uutta jäsentä. Tällä tavoin oli tarkoitus koota yli 200 000 nuorta[12]. Liikkeen kanssa toimi Aleksei Mitrušinin johtama moskovalaista TsSKA-jalkapallojoukkuetta kannattava ”Urhoolliset ratsut” -jengi, jonka jäsenet olivat jalkapallohuligaaneja. Liikkeessä oli myös skinhead-kulttuurin piirteitä. Mitrušin oli Jakemenkon henkivartija.[12] Myös "Laulamme yhdessä" ja muita Kremliä tukevia yhdistyksiä syntyi nopeasti viranomaisten suostumuksella.lähde?

Liike painosti eri tavoin kirjailijoita ja muita taiteilijoita, joiden tuotantoa se piti moraalittomana ja epäisänmaallisena. ”Kuljemme yhdessä” hyökkäsi kirjailija Vladimir Sorokinia vastaan, koska tämän kirjoittamassa kirjassa Sininen läski rienattiin hävyttömällä tavalla Stalinia ja Hruštšovia kuvaten nämä seksuaalisesti perversseiksi.[12] Viktor Jerofejevin kirjoissa oli liikkeen mielestä kiroilua ja muuta pahaa.[13]

Vuonna 2004 "Kuljemme yhdessä" -järjestölle tuli vaikeuksia. Yhtä sen jäsenistä syytettiin epäsiveellisten elokuvien levittämisestä, ja Moskovan ja Pietarin osastot riitelivät raha-asioista.[11]

Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jakemenko perusti maaliskuussa 2005 toisen järjestön, Našin. Järjestön tarkoituksena oli alun perin osaltaan estää ”oranssi vallankumous” Venäjällä[5][14]. Tuohon aikaan Ukrainan oranssi vallankumous oli saanut vahvasti pontta opposition opiskelijaliikehdinnästä. Venäjän hallintoa vastassa sisäisiä ja ulkoisia vihollisia. Opposition kansalaisliikehdintä vaati hallinnon mielestä vastaliikkeen. Tämän vastustaminen Venäjällä vaati kiinteämpää ja taistelevampaa järjestöä.[14]

Naši perustettiin antifasistiseksi liikkeeksi kolmea kuukautta ennen kuin Kansallisbolševistinen puolue lakkautettiin ensimmäisen kerran 2005.

Järjestö sai rahoitusta Kremlin valtaeliittiä tukevilta rikkailta liikemiehiltä ja Kremlistä.[15] Našin tarkoitus oli puolustaa Surkovin ideoimaa suvereernia demokratiaa ja isänmaallisia arvoja. Se piti yllä neuvostonostalgiaa ja suuren isänmaallisen sodan muistoa ja puolusti sotaveteraanien kunniaa.[16][15]

Našin sotilaallisen osaston nuoria Smolenskissa vuonna 2011.

Vuoden 2007 lopulla Naši-järjestön nuorten epäiltiin uhanneen ja vandalisoineen suunnitellusti Kalugan kaupungissa baptisti- ja helluntaiseurakunnan kirkkoja.[17]

Liikkeen iskujoukkoina toimivat alussa TsSKA- ja Spartak-jalkapallojoukkueita kannattavat jalkapallohuligaanit. Jakemenko kannatti julkisesti skinheadien ottamista mukaan, koska nämä olivat isänmaallisia.[15] Liikkeen aktivistit kulkivat omilla busseillaan eri paikoissa järjestettäviin mielenosoituksiin.[15] Vuonna 2006 järjestö perusti myös armeijaan osastonsa, "Naša-armeijan".lähde?

Našin toiminta nojaa liikkeen manifestin mukaan ajatukseen, että Venäjä on Euraasian johtava valtio, eikä länsi. Liikkeen tavoite on puolustaa Venäjää lännen "geopoliittisia pelejä" vastaan.[18] Liike näkee länsimaat Venäjän vihollisina.[19] Našin tavoite on myös Venäjän uudistaminenlähde?.

Järjestön toiminta oli vahvinta kahtena ensimmäisenä vuonna. Vuoden 2007 lopussa järjestössä oli 120 000 17-25 vuoden ikäistä nuorta. Vuonna 2009 Našiin kuului 100 000-120 000 nuorta. Ydinjoukon suuruus oli 10 000 nuorta.[15]

Hajaannus, alasajo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2008 alussa Našin toimintaa alettiin organisoida uudelleen. Sille muodostettiin viisi alueosastoa aikaisemman noin 50 osaston sijaan.[20] Uutistoimisto RIA Novostin poliittisen kommentaattorin Dmitri Shusharinin mukaan "uudelleenjärjestelyssä" oli käytännössä kyse järjestön toiminnan jäädyttämisestä.[21]

Venäläisen politiikan tutkijan Stanislav Belkovskin mukaan "Presidentti Vladimir Putin ei ollut tyytyväinen siihen, miten Naši hoiti asioita, he aiheuttivat jännitteitä lännen kanssa. Dmitri Medvedev asettuu lännen ystäväksi, eikä aggressiivinen kansallinen isänmaallinen tuki sovi tuohon kuvaan."[22]

Vuonna 2008 järjestö oli hajonnut ryhmiin Naši-2.0, Teräs, Kaikki talot, Naša Voitto.lähde? Vuonna 2009 alussa Našin rahoitus oli tyrehtynyt ja toiminta sekä julkisuusarvo hiipumassa, vaikka sen varjolla yhä yritettiin nostattaa muun muassa Viron vastaista henkeä Suomessa.[23]

Surkovin asema Kremlissä heikkeni 2011, kun Sergei Ivanovista tuli presidentin kansliapäällikkö.[24] Vuonna 2012 puhuttiin järjestön lakkauttamisesta ja jatkamisesta erilaisella organisaatiolla. Samana vuonna perustettiin parlamenttipuolue "Nokkela Venäjä". Muiden Kremliä tukevien kansalaisjärjestöjen merkitys kasvoi seuraavina vuosina Našin ohi.lähde?

StopHam[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Našin jäsenet perustivat vuonna 2010 liikenne- ja pysäköintirikkomuksia vastaan taistelevan StopHam-järjestön (СтопХам, "Häiriköinti seis"). Järjestö laajeni vuosina 2010-2012 pienestä Moskovan järjestöstä valtakunnalliseksi[25]. Kreml rahoitti tätäkin järjestöä, vaikka se oli olevinaan itsenäinen. Järjestöä johti Dmitri Tšugunov. Järjestö liimaa suuria tarroja väärin pysäköityihin autoihin. Tarroissa lukee "en piittaa kenestäkään, pysäköin minne haluan". Järjestö myös julkaisi paljon YouTube-videoita rikkomusten tekijöistä. StopHam liimasi tarrojaan myös korkeiden virkamiesten autoihin. Eräässä tapauksessa Tšetšenian lähettilään vaimon Madina Mingajevan auto pysäköitiin väärin. Syntyi tappelu Mingajevaa puolustavien ja Stopham-aktivistien välille. StopHam lähetti tappeluvideon YouTubeen. Seurannut skandaali ajoi Tamerlan Mingajevan pois virastaan. Järjestölle nousi vastajärjestö StopStopHam. Surkov lähti Kremlistä, ja muutenkin hallituksen politiikka muuttui. Surkovin tilalle noussut Volodin pyrki rauhoittamaan kaikkea poliittista aktivismia, myös hallitusta puoltavaa. Niinpä vuonna 2016 järjestön rahoitus päättyi mutta järjestö jatkoi silti toimintaansa. [26][27]

Tunnustus Venäjän poliittiselta johdolta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vladimir Putin tapaamassa nuorisojärjestöjä presidentin residenssissä heinäkuussa 2007.

Sanomalehti Moscow Timesin julkaiseman artikkelin mukaan presidentti Vladimir Putin tapasi 56 Naši-järjestön jäsentä Zavidovon asunnollaan 26.7.2006. Venäjän Television Ykköskanava näytti Putinin nuorten keskellä kertomassa haluavansa heiltä luovuutta enemmän kuin mukautuvaisuutta. "Olen varma, että jos te ette byrokratisoidu, jos ajattelette luovasti, voitte silloin auttaa – – yhteiskuntaa ja hallitusta", sanoi Putin Interfaxin raportin mukaan. "Ilman epäilystäkään voitte auttaa maan tilannetta. Luotan siihen hyvin paljon ja olen varma, että näin tapahtuu", hän sanoi.[28]

Našin mielenosoitus kirjaseminaaria vastaan sanomatalossa, Helsingissä 2009. Mukana muun muassa Johan Bäckman, Abdullah Tammi ja Leena Hietanen (ei kuvassa).

Seliger-leirit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuja našien järjestämiä tapahtumia ovat Seliger-leirit. Näitä voi verrata neuvostoajan valtapuolueen nuorisojärjestön, kommunistisen Komsomolin kesäleireihin. Leirin tehtävänä on nuorsion poliittinen kasvatus. Leireillä naši-nuoria on valmennettu ideologisesti ja taidollisesti "vihollisten" ja "meikäläisten" tunnistamiseen.[29] Leireihin osallistujat esittelevät usein erilaisia valtiota edistäviä ajatuksia, jotka voivat olla liikeideoita tai uusia propagandamenetelmiälähde?.

Nuoria on koulutettu myös vihamielisten tahojen lamauttamiseen esimerkiksi informaatiosodankäynnin menetelmiä käyttäen. Leireillä vierailee myös alueen poliittisia johtajia. Valtakunnallisella kesäleirillä vierailee tavallisesti valtiojohtoa presidentistä lähtien.[30]

Sittemmin Kremlin rahoittama "Putin-nuorten kesäleiri" on yrittänyt uudistaa julkisuuskuvaansa. Leirin keskusteluihin on kutsuttu myös oppositiota edustavia aktivisteja.[2]

Suhtautuminen ulkomailla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järjestö ei ole Länsi-Euroopassa tai varsinkaan 1990-luvun alussa Neuvostoliitosta itsenäistyneiden maiden keskuudessa kovin suosittu. Muun muassa Viro on luokitellut Naši-järjestön laittomaksi maan rajojen sisäpuolella.lähde? Vastustusta on aiheuttanut varsinkin našien kovaotteinen toiminta ja kampanjointi monia entisen Neuvostoliiton maita vastaan. Muun muassa našien historiakäsitykset Neuvostoliitosta tai toisesta maailmansodasta poikkeavat huomattavasti länsimaiden käsityksistä. Kummeksuntaa on länsimaissa herättänyt se, että Naši-järjestö käyttää internetosoitteessaan maatunnusta SU (Soviet Union), Venäjän tavanomaisen maatunnuksen RU (Russia) sijasta.lähde?

Kampanjat ja mielenosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ison-Britannian Moskovan-suurlähettiläs[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naši käynnisti joulukuussa 2006 kampanjan Ison-Britannian Moskovan-suurlähettilästä Tony Brentonia vastaan. Našilaiset muun muassa kantoivat suurlähettilään kuvia, joissa oli teksti "loser" (häviäjä) ja keskeyttivät hänen julkisen puheensa.[31] Britannian viranomaiset arvelivat BBC:n julkaiseman artikkelin mukaan kampanjan olleen kosto siitä, että lähettiläs osallistui Venäjän opposition järjestämään konferenssiin Pietarissa heinäkuussa 2006.[32]

Viron patsaskiista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Viron patsaskiista 2007

Viron patsaskiistassa oli kyse erimielisyydestä Tallinnan Pronssisoturin merkityksestä ja siirrosta maan etnisten virolaisen sekä vironvenäläisten välillä. Hallitus päätyi siirron kannalle keväällä 2007. Kiista laajeni Viron ja Venäjän valtioiden väliseksilähde?.

Naši piiritti Viron Moskovan suurlähetystöä Tallinnan Pronssisoturi-kysymyksen vuoksi 27. huhtikuuta – 4. toukokuuta 2007 välisenä aikana.[33] Liikkeen liittokomissaari vaati Viron Moskovan suurlähetystön siirtämistä toiselle paikalle. Protestoijat yrittivät käydä Viron suurlähettilään kimppuun monta kertaa. he repivät 1. toukokuuta Viron lipun alas.[31]

Saartoon osallistuivat myös Mestnye, Yhtenäisen Venäjän Nuori Kaarti (Molodaja Gvardija) sekä Rossija Molodaja.[34] Seitsemän päivän kuluttua Naši ilmoitti lopettavansa suurlähetystön saarron.[35]

Palvelunestohyökkäykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moskovan mellakoiden jälkeen alkoi virolaisten nettisivujen häirintä. Kohteina olivat niin virastojen kuin eri medioidenkin nettisivut. Ajoittain häirintä yltyi niin pahaksi, että ulkomaiset yhteydet katkaistiin. Viro syytti asiasta Venäjää. Venäjä kielsi osuutensa. Vuonna 2009 Našin komissaari Konstantin Goloskokov kertoi hänen ja kumppaninsa käynnistäneen palvelunestohyökkäykset Viron hallinnon ja median verkkosivustoja vastaan.[36]

Halloween-mielenosoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2. marraskuuta 2008 Našin kannattajat osoittivat mieltään Halloween-tunnuksin Yhdysvaltain Moskovan-suurlähetystön edessä Moskovassa. Kurpitsoihin oli merkitty väitetysti Yhdysvaltain politiikan vuoksi henkensä menettäneiden ihmisten nimiä.[37]

Oppositiota vastaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naši hyökkäsi oikeustoimin ja erilaisin protestein Venäjän opposition tiedotusvälineitä vastaan. Näitä olivat Kommersant ja Novaja Gazeta. Helmikuussa 2009 Anna Bukovskaja väitti julkisesti johtavansa ryhmää, joka vakoili kansallisbolševikkeja, Jablokoa ja Yhdistynyttä siviilirintamaa. Liike osallistui vuoden 2011 hallituksen vastaisen protestoinnin vastamielenosoituksiin.[38]

Naši Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitisentoista Našiin tai sitä lähellä olevaan järjestöön kuuluvaa henkilö sekä pari Suomen islamilaisen puolueen jäsentä osoitti mieltä Helsingissä 23. maaliskuuta 2009 kirjan Kaiken takana oli pelko julkistamistilaisuudessa. Islamilaisen puolueen puheenjohtajan Abdullah Tammen mukaan yhtenä syynä oli Viron muslimiväestö, joka on suurelta osin venäläisiä ja taustaltaan tataareja. Hänen mukaansa Viron muslimiväestö ei saa rakentaa omia moskeijoita ja venäläisten kohtelu yleensä on ala-arvoista ja syrjivää.[39]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Komsomol (Yleisliittolainen Leninin kommunistinen nuorisoliitto)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Herpen, Marcel H. van: Putinin sodat. Venäjän uuden imperialismin nousu. (Putin’s Wars. The Rise of Russia's New Imperialism, 2014.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra cognita, 2015. ISBN 978-952-5697-71-1.


  1. ↑ Paananen, Arja: Putinin perijät – lue IS:n reportaasi Putin-nuorten leiriltä vuodelta 2010 Ilta-Sanomat. 24.3.2014. Sanoma. Viitattu 14.12.2016.
  2. ↑ a b Juhola, Teemu: Putin-nuorten kesäleiri yritti pestä kasvojaan Venäjällä Yle Uutiset Ulkomaat. 2.8.2012. Yleisradio. Viitattu 14.12.2016.
  3. ↑ Kammonen, Teemu: Suomalaiselta ”Nashi-leirin vakoojalta” yllättävä kuvaus Putin-nuorisosta Uusi Suomi. 4.4.2014. Alma Talent. Viitattu 14.12.2016.
  4. ↑ Russia: New Youth Movement Intends to Eliminate 'Regime of Oligarchic Capitalism' (Wayback Machinen kautta) Johnson´s Russia List. 15.4.2005. Interfax. (englanniksi)
  5. ↑ a b Stanovaya, Tatiana: The Fate of the Nashi Movement: Where Will the Kremlin's Youth Go? IMR Institute of Modern Russia. 26.3.2013. The Institute of Modern Russia, Inc.. Viitattu 14.12.2016. (englanniksi)
  6. ↑ a b Tikka, Juha-Pekka: Putin-leirillä ollut suomalainen järkyttyi aivopesusta Nykypäivä. 12.5.2014. Verkkouutiset. Viitattu 14.12.2016.
  7. ↑ Johnson, Reuben F.: The Putin Jugend The Weekly Standard. 30.6.2007. The Weekly Standard LLC. Viitattu 14.12.2016. (englanniksi)
  8. ↑ Eckel, Mike: Be Prepared! Always Prepared! Putin Decrees New Komsomol-Type Youth Group Radio Free Europe - Radio Liberty. 29.10.2015. RFE/RL, Inc.. Viitattu 14.12.2016. (englanniksi)
  9. ↑ Herpen 2000, s 173
  10. ↑ Herpen 2000, s 158
  11. ↑ a b Schmid, Ulrich: Nasi - Die Putin-Jugend Eurozine. 6.12.2006. Viitattu 13.12.2016. (saksaksi)
  12. ↑ a b c Herpen 2000, s 159
  13. ↑ Fogelholm, Sonja: Vladimir Putin – palvonnan kohde ja aikansa elänyt supersankari Yle Elävä arkisto. 12.9.2012. Yleisradio. Viitattu 15.12.2016.
  14. ↑ a b Herpen 2000, s 160
  15. ↑ a b c d e Herpen 2000, s 161
  16. ↑ Herpen 2000, s 162
  17. ↑ Missionaries Concerned After Church Attacks In Russia Worthy News. 6.1.2008. BosNewsLife. Viitattu 15.12.2016. (englanniksi)
  18. ↑ Herpen 2000, s 165
  19. ↑ Herpen 2000, s 164
  20. ↑ Nashi to Be Reorganized Kommersant. 29.1.2008. Kommersant. Publishing House. Viitattu 15.12.2016. (englanniksi)
  21. ↑ Shusharin, Dmitry: Neither bread, nor circuses Sputnik International. 1.2.2008. Sputnik. Viitattu 15.12.2016. (englanniksi)
  22. ↑ What the Russian papers say Sputnik International. 29.1.2008. Sputnik. Viitattu 15.12.2016. (englanniksi)
  23. ↑ Venäläiset ja islamilaiset mielenosoituksessa Yle Uutiset Kotimaa. 23.3.2009. Yleisradio. Viitattu 15.12.2016.
  24. ↑ Kuruinen, Mihail: Surkovin vuodet (kirjoittajan blogi) Suuri ja mahtava. 2.1.2012. Viitattu 15.12.2016.
  25. ↑ StopHam Know Your Meme. Viitattu 17.4.2017.
  26. ↑ Chulkovskaya, Yekaterina: StopHam: The end of the road for Russia’s parking vigilantes? Russia Beyond The Headlines. 4.4.2016. Viitattu 17.4.2017. (englanniksi)
  27. ↑ A Kremlin Youth Movement Goes Rogue themoscowtimes.com. Viitattu 17.4.2017. (englanniksi)
  28. ↑ Stephen Boykewich, Putin Plays Host to 56 Nashi Youth, The Moscow Times 27.7. 2005. Viitattu 8.2.2008
  29. ↑ Herpen 2000, s. 163
  30. ↑ Arto Luukkanen: Medvedev - Venäjän isäntä vai Putinin renki? Kustannusosakeyhtiö Paasilinna 2011. ISBN 978-952-5856-41-5. Naši-järjestöstä teoksen sivuilla 70-75.
  31. ↑ a b Herpen 2000, s 166
  32. ↑ Russian youths 'hound UK envoy' BBC News. 8.12.2006. Viitattu 15.12.2016. (englanniksi)
  33. ↑ Moskovassa osoitettiin mieltä Viron lähetystön luona Yle Uutiset Ulkomaat. 9.9.2007. Yleisradio. Viitattu 15.12.2016.
  34. ↑ Zygar, Mikhail, Savina, Ekaterina, Taratuta, Yulia, Yambaeva, Renata: Russian Authorities Ask Price of Sanctions Kommersant. 3.5.2007. Kommersant. Publishing House. Viitattu 15.12.2016. (englanniksi)
  35. ↑ Schönberg, Kalle: Viron lähetystön saarto lopetetaan Turun Sanomat. 4.5.2007. Viitattu 15.12.2016.
  36. ↑ Pitkänen, Perttu: Kremlin tukema ryhmä myöntää Viron nettihyökkäykset Ilta-Sanomat. 11.3.2009. Sanoma. Viitattu 15.12.2016.
  37. ↑ Protesters picket U.S. embassy in Moscow RT (Russia Today). 2.11.2008. TV-Novosti. Viitattu 15.12.2016. (englanniksi)
  38. ↑ Elder, Miriam: Russian election: police, troops and youth groups stifle anti-Putin protests The Guardian. 6.12.2011. Guardian News and Media Limited. Viitattu 15.12.2016. (englanniksi)
  39. ↑ Kurki-Suonio, Ossi: Islamilainen puolue tukee Nasheja - Tässä syy Uusi Suomi. 22.3.2009. Uusi Suomi. Viitattu 20.6.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiuutiset
Wikiuutiset
Wikiuutiset
Wikiuutiset
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Naši&oldid=21571281”