Nautinto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Nautinto on voimakasta mielihyvää.[1] Ihmiset kokevat nautintoa erilaisesta toiminnasta, kuten syömisestä, liikunnasta, seksistä, seuraelämästä ja taiteesta. Kyvyttömyyttä tuntea mielihyvää nimitetään anhedoniaksi. Sitä aiheuttavat muiden muassa masennus[2] ja skitsofrenia.[3][4]

Hēdonē − nautinto antiikin Kreikassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Hēdonē

Antiikin kreikkalaisessa filosofiassa nautinnosta käytettiin termiä hedone. Sen merkityksestä ja määritelmästä oli erilaisia mielipiteitä. Platon ja Aristoteles hylkäsivät sekä äärimmäisen hedonismin että antihedonismin, kun taas jotkut toiset filosofit ja koulukunnat ottivat äärimmäisempiä kantoja. Epikurolaisuudessa hedone oli korkein hyvä.[5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004.
  2. Brennan, Colin: Anhedonia NetDoctor.co.uk. Viitattu 17.12.2010. (englanniksi)
  3. Huttunen, Matti O.: Mitä ovat psykoottiset tilat? Terveyskirjasto. Viitattu 17.12.2010.
  4. Skitsofrenia Oulun omahoito. Viitattu 17.12.2010.
  5. Peters, Francis: Greek philosophical terms: A historical lexicon, s. 75–78. NYU Press, 1970. ISBN 0814765521. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Katz, Leonard D.: Pleasure The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)
Tämä psykologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.