Náfplio

Wikipedia
Ohjattu sivulta Nauplion
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Náfplio
Náfplion kunta

Ναύπλιο
Δήμος Ναυπλιέων
Náfplio kuvattuna Palamideen linnakkeesta.
Náfplio kuvattuna Palamideen linnakkeesta.
Kunnan sijainti
Kunnan sijainti

Náfplio

Koordinaatit: 37°34′N, 22°48′EKoordinaatit: 37°34′N, 22°48′E

Valtio Kreikan lippu Kreikka
Hajautetun hallinnon alue Peloponnesos,
Länsi-Kreikka ja
Jooniansaaret
Alue Peloponnesos
Alueyksikkö Argolis
Hallinto
 – Asutustyyppi Kunta, kaupunki
 – Kallikrates-koodi 4101
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 387,8 km²
Väkiluku (2011) 33 356[1]
 – Kunnallis­yksikkö 18 910
 – Kaupunki­yhdys­kunta 14 203
 – Kaupunki 14 203
 – Tiheys 86,01 as./km²
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3
Postinumero 211 00
Suuntanumero(t) +30 27520[2]
Rekisterikilpi ΑΡ

Náfplio (kreik. Ναύπλιο; kath. Ναύπλιον, Náfplion; myös Náuplia, bysanttilaisena aikana Anapli) on Kreikan kaupunki ja samanniminen kunta (Δήμος Ναυπλιέων, Dímos Nafpliéon), joka sijaitsee Argoliin alueyksikössä Peloponnesoksen alueella. Kunnan pinta-ala on 387,8 neliökilometriä ja väkiluku 33 356. Varsinaisen Náfplion kaupungin väkiluku on 14 203 (vuonna 2011).[1][3]

Náfplio sijaitsee maan eteläosassa, Argoliinlahden rannalla. Kuntaan kuuluvat seuraavat pienet saaret: Boúrtzi, Daskaleió, Koronísi, Plateiá ja Psilí.[1]

Náfplion kaupunki oli itsenäisen nyky-Kreikan ensimmäinen pääkaupunki vuosina 1830–1834. Nykyisin kaupunki saa elantonsa lähinnä satamastaan ja matkailusta.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Náfplio eli antiikin Nauplion sai nimensä Poseidonin pojan Nauplioksen mukaan. Se tunnetaan myös Palamedeen kotipaikkana. Toisen Messenian sodan aikana kaupunki liittyi Spartaan ja Damokratiin kuningas Argos tuhosi sen (688–685 eaa.).[5]

Bysantissa kaupungista tuli tärkeä sotilaallinen paikka lahtea hallitsevan linnoituksensa johdosta ja kaupan keskus 500-luvulla. Vuonna 1203 kaupungin johtohahmo Léon Sgourós valloitti Argoksen ja Korintin sekä Larissan, mutta ei onnistunut valloittamaan Ateenaa, jota hänen joukkonsa piirittivät 1204.[5]

Menetettyään Konstantinopolin turkkilaisille frankit valloittivat Náfplion venetsialaisten avulla. He myös lähes tuhosivat kaupungin linnoituksen. Rauhanteossa kaupunkilaiset saivat pitää kaupungin itäosan, Romeikon, ja seurata perinteisiä tapojaan, kun taas frankit saivat haltuunsa suuremman osan kaupunkia, jota kutsuttiin Akronapflíaksi.[5] 200 vuotta myöhemmin he myivät kaupungin venetsialaisille[5], jotka hallitsivat vuosina 1389-1540[4]. Venetsialaiset jatkoivat yläkaupungin linnoitustyötä ja saivat sen päätökseen 1470. Samana vuonna he rakensivat linnakkeen myös pienelle saarelle kaupungin sataman keskelle. Satama voitiin sulkea linnoitukseen menevällä kettingillä ja kaupunki tultiin tuntemaan nimellä Porto Cadenza, kettinkien satama. Noina aikoina ihmisiä muutti kaupungin turviin turkkilaisten pelossa ja kaupunki laajeni meren ja Akronapflían kaupunginosan muurien väliin. Uusien alueiden turvaksi rakennettiin muureja, ja uusia isoja rakennuksia, kuten Pyhän Yrjön kirkko, rakennettiin. Muurit jäivät kuitenkin verraten hyödyttömiksi, koska kaupunki luovutettiin rauhansopimuksessa Suleiman I:lle. Turkkilaiset hallitsivat kaupunkia seuraavat 100 vuotta, ja siitä tuli Kreikan mannermaan viennin ja tuonnin keskus.[5]

Vuonna 1686 turkkilaiset antautuivat kaupungissa Venetsian, Saksan ja Puolan yhdistyneille asevoimille ja kaupungin toinen venetsialaishallinnon (1686-1717)[4] aika alkoi.[5] Linnaketta ja kaupunkia korjattiin laajalti ja Palamideen linnoitus rakennettiin. Náfpliosta tuli alueen pääkaupunki Peloponnesoksen jouduttua venetsialaisten haltuun. Vain kolmenkymmentä vuotta myöhemmin kaupunki tuhoutui lähes kokonaan turkkilaisten vallattua sen takaisin. He ryöstivät kaupungin ja tappoivat lähes kaikki sen puolustajat. Useimmat aiemmat asukkaat muuttivat pois, turkkilaiset rakensivat moskeijoja, kylpylöitä ja itämaisen tyylisiä taloja, jotka ovat yhä näkyvillä.[5]

Huhtikuussa 1821 kreikkalaiset heimojohtajat ja filhelleenit piirittivät ja lopulta valtasivat kaupungin Theódoros Kolokotróniksen johdolla. Náfpliosta tuli modernin Kreikan itsenäisyyteen johtaneen taistelun keskuspaikka. Vuonna 1823 Náfpliosta tuli valtion pääkaupunki, jonka Englanti, Ranska ja Venäjä tunnustivat 1827. Tammikuussa 1828 Ioannis Kapodistrias nimitettiin Kreikan ensimmäiseksi valtionhoitajaksi ja hän saapui Náfplioon johtamaan maata. Muutama vuosi myöhemmin Kreikan ensimmäiseksi kuninkaaksi 1831 nimitetty Otto saapui Náfplioon suurten juhlallisuuksien saattamana. Pääkaupunki vaihtui Ateenaksi 1834.[5]

Náfpliolaiset kapinoivat kuningasta vastaan 1862 ja maan armeija hyökkäsi kaupunkiin. Kapinalliset armahdettiin samana vuonna. Pääkaupungin muutettua Ateenaan Náfplion merkitys väheni.[5]

Nykyinen Náfplion kunta muodostui, kun Náfplio, Asíni, Midéa ja Néa Tíryntha yhdistyivät vuoden 2011 alussa Kallikrates-suunnitelman mukaisesti.[6]

Kunnan osat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2011 kuntauudistuksesta lähtien Náfplion kunta muodostuu neljästä kunnallisyksiköstä, jotka vastaavat uudistusta edeltäneitä kuntia. Kunnallisyksiköt sekä niihin kuuluvat kylä- ja kaupunkiyhdyskunnat ja asutukset ovat:[1][6]

Kunnallis­yksikkö Kylä- tai kaupunki­yhdys­kunta Kylä, kaupunki tai muu asutus Väkiluku (2011)
Asíni Asíni Agía Paraskeví 206
Asíni 1 055
Paralía Asínis 34
Drépano Drépano 1 272
Kallithéa 119
Marathéa 20
Néa Marathéa 24
Vivári 314
Íria Íria 453
Kántia 241
Katsigiannaíika 38
Plateiá (saari) 0
Psilí (saari) 0
Karnezaíika Áno Karnezaíika 27
Kanapítsa 10
Karnezaíika 13
Stavropódi 20
Toló Ágios Antónios 34
Daskaleió (saari) 0
Koronísi (saari) 0
Toló 1 460
Yhteensä: 5 340
Midéa Agía Triáda Agía Triáda 1 151
Anýfi Anýfi 745
Arachnaío Amarianós 92
Arachnaío 643
Argolikó Argolikó 609
Iraío Iraío 130
Mánesis Mánesis 534
Metóchi 30
Midéa Amygdalítsa 160
Midéa 356
Panarítis Moní Agíou Theodosíou tou Néou (luostari) 13
Panarítis 563
Poullakída Poullakída 605
Yhteensä: 5 631
Náfplio Ária Ária 3 376
Lefkákia Lefkákia 934
Náfplio Boúrtzi (saari) 0
Náfplio 14 203
Pyrgiótika Aspróvrysi 41
Paliochóra 21
Pyrgiótika 335
Yhteensä: 18 910
Néa Tíryntha Ágios Adrianós Ágios Adrianós 1 080
Moní Karakalá (luostari) 29
Panagía 41
Profítis Ilías 80
Néa Tíryntha Kapodístrias 136
Néa Tíryntha 1 186
Tíryntha 452
Néo Roeinó Néo Roeinó 471
Yhteensä: 3 475
Yhteensä: 33 356

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. Nafplio (NAF), Town, Argolida Greek Travel Pages. 1999. International Publications Ltd. Viitattu 7.10.2009. (englanniksi)
  3. Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 11.8.2010, nro Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio (PDF). (kreikaksi)
  4. a b c Weilin + Göösin tietosanakirja, 3. osa, s. 1304. Weilin + Göös, 1993. ISBN 951-35-5069-9.
  5. a b c d e f g h i Matt Barrett: A Short History of Nafplio Matt Barrett's Travel Guides. Viitattu 7.10.2009. (englanniksi)
  6. a b Άρθρο 1: Σύσταση δήµων. NOMOΣ ΥΠ’ΑΡΙΘ. 3852: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 7.6.2010, nro Τεύχος Πρώτο, Αρ. Φύλλου 87. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Artikkelin verkkoversio (PDF). (kreikaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Náfplio.