Náfplio

Wikipedia
Ohjattu sivulta Nauplion
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Náfplio
(Ναύπλιο)
Náfplion, Návplion, Náuplia, Náuplion, Anapli (bys.)
Náfplio kuvattuna Palamideen linnakkeesta
Náfplio kuvattuna Palamideen linnakkeesta

Náfplio

Koordinaatit: 37°34′05.45″N, 22°48′32.02″EKoordinaatit: 37°34′05.45″N, 22°48′32.02″E

Valtio Kreikka
Periferia Peloponnesos
Alueyksikkö Argolis
Kunta Náfplio
Korkeus 10 m
Väkiluku (1991) 11 897
Postinumero 21100
Suuntanumero(t) +30 27520[1]

Náfplio (kreik. Ναύπλιο) on Kreikan kaupunki maan eteläosassa, Argoliinlahden rannalla. Se oli itsenäisen nyky-Kreikan ensimmäinen pääkaupunki vuosina 1830–1834. Nykyisin kaupunki saa elantonsa lähinnä satamastaan ja matkailusta.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunki sai nimensä Poseidonin pojan Nauplioksen mukaan. Se tunnetaan myös Palamedeen kotipaikkana. Toisen Messenian sodan aikana kaupunki liittyi Spartaan ja Damokratiin kuningas Argos tuhosi sen (688–685 eaa.).[3]

Bysantissa kaupungista tuli tärkeä sotilaallinen paikka lahtea hallitsevan linnoituksensa johdosta ja kaupan keskus 500-luvulla. Vuonna 1203 kaupungin johtohahmo Léon Sgourós valloitti Argoksen ja Korintin sekä Larissan, mutta ei onnistunut valloittamaan Ateenaa, jota hänen joukkonsa piirittivät 1204.[3]

Menetettyään Konstantinopolin turkkilaisille frankit valloittivat Náfplion venetsialaisten avulla. He myös lähes tuhosivat kaupungin linnoituksen. Rauhanteossa kaupunkilaiset saivat pitää kaupungin itäosan, Romeikon, ja seurata perinteisiä tapojaan, kun taas frankit saivat haltuunsa suuremman osan kaupunkia, jota kutsuttiin Akronapflíaksi.[3] 200 vuotta myöhemmin he myivät kaupungin venetsialaisille[3], jotka hallitsivat vuosina 1389-1540[2]. Venetsialaiset jatkoivat yläkaupungin linnoitustyötä ja saivat sen päätökseen 1470. Samana vuonna he rakensivat linnakkeen myös pienelle saarelle kaupungin sataman keskelle. Satama voitiin sulkea linnoitukseen menevällä kettingillä ja kaupunki tultiin tuntemaan nimellä Porto Cadenza, kettinkien satama. Noina aikoina ihmisiä muutti kaupungin turviin turkkilaisten pelossa ja kaupunki laajeni meren ja Akronapflían kaupunginosan muurien väliin. Uusien alueiden turvaksi rakennettiin muureja, ja uusia isoja rakennuksia, kuten Pyhän Yrjön kirkko, rakennettiin. Muurit jäivät kuitenkin verraten hyödyttömiksi, koska kaupunki luovutettiin rauhansopimuksessa Suleiman I:lle. Turkkilaiset hallitsivat kaupunkia seuraavat 100 vuotta, ja siitä tuli Kreikan mannermaan viennin ja tuonnin keskus.[3]

Vuonna 1686 turkkilaiset antautuivat kaupungissa Venetsian, Saksan ja Puolan yhdistyneille asevoimille ja kaupungin toinen venetsialaishallinnon (1686-1717)[2] aika alkoi.[3] Linnaketta ja kaupunkia korjattiin laajalti ja Palamideen linnoitus rakennettiin. Náfpliosta tuli alueen pääkaupunki Peloponnesoksen jouduttua venetsialaisten haltuun. Vain kolmenkymmentä vuotta myöhemmin kaupunki tuhoutui lähes kokonaan turkkilaisten vallattua sen takaisin. He ryöstivät kaupungin ja tappoivat lähes kaikki sen puolustajat. Useimmat aiemmat asukkaat muuttivat pois, turkkilaiset rakensivat moskeijoja, kylpylöitä ja itämaisen tyylisiä taloja, jotka ovat yhä näkyvillä.[3]

Huhtikuussa 1821 kreikkalaiset heimojohtajat ja filhelleenit piirittivät ja lopulta valtasivat kaupungin Theódoros Kolokotróniksen johdolla. Náfpliosta tuli modernin Kreikan itsenäisyyteen johtaneen taistelun keskuspaikka. Vuonna 1823 Náfpliosta tuli valtion pääkaupunki, jonka Englanti, Ranska ja Venäjä tunnustivat 1827. Tammikuussa 1828 Ioannis Kapodistrias nimitettiin Kreikan ensimmäiseksi valtionhoitajaksi ja hän saapui Náfplioon johtamaan maata. Muutama vuosi myöhemmin Kreikan ensimmäiseksi kuninkaaksi 1831 nimitetty Otto saapui Náfplioon suurten juhlallisuuksien saattamana. Pääkaupunki vaihtui Ateenaksi 1834.[3]

Náfpliolaiset kapinoivat kuningasta vastaan 1862 ja maan armeija hyökkäsi kaupunkiin. Kapinalliset armahdettiin samana vuonna. Pääkaupungin muutettua Ateenaan Náfplion merkitys väheni.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nafplio (NAF), Town, Argolida Greek Travel Pages. 1999. International Publications Ltd. Viitattu 7.10.2009. (englanniksi)
  2. a b c Weilin + Göösin tietosanakirja, 3. osa, s. 1304. Weilin + Göös, 1993. ISBN 951-35-5069-9.
  3. a b c d e f g h i Matt Barrett: A Short History of Nafplio Matt Barrett's Travel Guides. Viitattu 7.10.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]