Natriumaluminaatti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Natriumaluminaatti
Tunnisteet
CAS-numero 1302-42-7
Ominaisuudet
Molekyylikaava NaAlO2
Moolimassa 81,97 g/mol
Ulkomuoto Valkoinen jauhe
Sulamispiste 1650°C [1]
Tiheys 1,5 g/cm3 [1]
Liukoisuus veteen Erittäin hyvä [1]

Natriumaluminaatti (NaAlO2) on natrium- ja aluminaatti-ionien muodostama ioniyhdiste. Ainetta käytetään muun muassa jätevesien puhdistuksessa. Natriumaluminaatin vesiliuos on vahvasti emäksinen[1].

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Natriumaluminaattia voidaan valmistaa antamalla alumiinimetallin reagoida väkevän ja kuuman natriumhydroksidiliuoksen kanssa. Reaktiossa muodostuu natriumaluminaatin lisäksi vetykaasua.

2 Al + 2 NaOH + 2 H2O → 2 NaAlO2 + 3 H2

Liuoksessa yhdiste on ionimuodoissa tetrahydroksoaluminaattina [Al(OH)4]- ja natriumioneina. [2]

Alumiinimetallin lisäksi natriumaluminaattia voidaan valmistaa alumiinioksidin ja natriumhydroksidin reaktiolla. [3]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Natriumaluminaattia käytetään jätevesien puhdistuksessa. Natriumaluminaattia käytetään metallien saostamiseen kylmistä vesistä yhdessä alumiinisulfaatin kanssa. [3] Natriumaluminaatti saostaa muun muassa fluoridi-ioneita, johon tarkoitukseen sitä käytetään rautavihtrillin kanssa. [4] Ainetta voidaan käyttää myös vednpehmentämiseen, koska kalsium saostuu kalsiumaluminaattina. [3]

Natriumaluminaattia käytetään natriumsilikaatin kanssa zeoliittien teollisessa valmistuksessa. [5]

Natriumaluminaattia toimii alumiinihydroksidin lähteenä useissa kemian prosesseissa.

Turvallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Natriumaluminaatin joutuminen hengitysteihin aiheuttaa yskää ja hengenahdistusta. Voimakkaasti emäksisenä aineena se on syövyttävä ja saattaa aiheuttaa iholle joutuessaan vakaviakin syövytysvammoja. Nieltynä yhdiste aiheuttaa vatsakipua ja jopa sokin tai tajuttomuuden. [1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Natriumaluminaatti Kansainväliset kemikaalikortit. 2000. ICSC. Viitattu 17.6.2009.
  2. Raj Kumar, S.C. Anand: Dictionary of Inorganic Chemistry, s. 258. Anmol Publications PVT. LTD., 1989. ISBN 9788170412366. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 17.6.2009). (englanniksi)
  3. a b c Alan Charles Twort, Don D. Ratnayaka, Malcolm J. Brandt: Water supply, s. 313. Butterworth-Heinemann, 2000. ISBN 978-0-340-72018-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 17.6.2009). (englanniksi)
  4. Rominder P. S. Suri, G. Lee Christensen: Hazardous and Industrial Waste Proceedings, 30th Mid-Atlantic Conference, s. 600. CRC Press, 1998. ISBN 9781566766623. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 17.6.2009). (englanniksi)
  5. John S. Magee, Maurice M. Mitchell: Fluid catalytic cracking, s. 107. Elsevier, 1993. ISBN 9780444890375. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 17.6.2009). (englanniksi)
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.