Nathan Bedford Forrest
Wikipedia
Nathaniel Bedford Forrest (13. heinäkuuta 1821 – 29. lokakuuta 1877) oli etelävaltioiden kenraali Yhdysvaltain sisällissodassa. Hän liittyi etelävaltioiden armeijaan sotamiehenä vuonna 1861. Hänestä tuli Robert E. Leen luotetuin ratsuväenkenraali ja hän otti osaa mm. Tupelon, Brice´s Crossroadin ja Franklinin taisteluihin. Hän oli ehkä sodan arvostetuin ratsuväen ja partisaanien (sissien) johtaja. Forrest oli yksi sisällissodan innovatiivisimmista ja menestyksekkäimmistä kenraaleista, ja hänen liikkuvan sodankäynnin taktiikoitaan tutkitaan nykypäivänäkin. Sisällissodan jälkeen hänestä tuli Ku Klux Klanin ensimmäinen suurvisiiri. Eräiden lähteiden mukaan Forrest lähti myöhemmin klaanista, koska hän ei hyväksynyt sen uutta suuntaa [1].
Hän kuoli diabeteksen jälkiseuraamuksiin New Orleansissa vuonna 1877.

