Napapiirin sankarit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Napapiirin sankarit
Elokuvan juliste
Elokuvan juliste
Ohjaaja Dome Karukoski
Käsikirjoittaja Pekko Pesonen
Tuottaja Aleksi Bardy
Säveltäjä Lance Hogan
Kuvaaja Pini Hellstedt
Leikkaaja Harri Ylönen
Lavastaja Pirjo Rossi
Erikoistehosteet Konsta Mannerheimo
Pääosat Jussi Vatanen
Jasper Pääkkönen
Timo Lavikainen
Pamela Tola
Miia Nuutila
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Helsinki-filmi
Levittäjä Netflix
Ensi-ilta 15. lokakuuta 2010
Kesto 92 min
Alkuperäiskieli suomi
Budjetti 1 700 000 euroa
Tuotto 4 727 362 dollaria[1]
Katsojat 384 401[2]
Seuraaja Napapiirin sankarit 2
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto
IMDb
Elonet
AllMovie

Napapiirin sankarit on Dome Karukosken ohjaama suomalainen komediaelokuva vuodelta 2010. Se on Karukosken neljäs pitkä ohjaustyö ja samalla hänen ensimmäinen komediansa. Elokuvan kuvaukset alkoivat syyskuussa 2009 ja päättyivät tammikuussa 2010. Napapiirin sankarit keräsi 335 031 katsojaa vuonna 2010 ja oli sen vuoden katsotuin kotimainen elokuva.[3][4] Elokuva sai useita Jussi-palkintoja: parhaan elokuvan, ohjauksen ja käsikirjoituksen sekä yleisö-Jussin.[5] 27. huhtikuuta 2011 elokuva julkaistiin DVD:nä.

Elokuvalle on tehty jatko-osat Napapiirin sankarit 2 (2015), Napapiirin sankarit 3 (2017) ja Napapiirin sankarit 4 (2022).

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Alussa, pessimistinen pitkäaikaistyötön Kapu (Jasper Pääkkönen) kertoo kuinka oli yläasteella tehnyt esitelmän "kiikkukelosta", johon hänen kotiseutunsa ihmisillä oli ollut tapana hirttäytyä.

Nykyhetkessä Kapun paras kaveri ja toinen pitkäaikaistyötön, Janne Syväjärvi (Jussi Vatanen), on ollut jo yhdeksän vuotta yhdessä avovaimonsa Inari Junturan (Pamela Tola) kanssa. Heillä ei kuitenkaan ollut vielä digiboksia. Janne käy Kapun sekä Tapio Räihäsen (Timo Lavikainen) luona hakemassa tarvikkeita televisiotason kokoamiseen, mutta tulee samalla lainanneeksi lähibaarissa kavereilleen ja käyttäneeksi itse olueen osan 50 eurosta, jotka Inari oli antanut digiboksin ostamiseen. Kuultuaan tästä Inari suuttuu ja uhkaa muuttaa Tampereelle, jos Janne ei hanki jostain digiboksia aamuun mennessä.

Janne soittaa appiukolleen, Martti Junturalle (Asko Sahlman), ja lähtee kohti Rovaniemeä Kapun ja Räihäsen kanssa TIS-51-autolla, tarkoituksenaan ostaa Martin elektroniikkaliikkeestä digiboksi ja tienata tarvittavat rahat matkan aikana. Autosta loppuu jo matkan alussa bensiini, joten he lähtevät lainaamaan sitä Inarin ex-poikaystävältä Pikku-Mikolta (Kari Ketonen). Mikko tarjoaa Jannelle vanhan digiboksinsa, mutta Janne ei huoli sitä. Pojat jatkavat matkaansa, kun taas Mikko lähtee auttamaan Inaria valmistautumaan muuttoon.

Pojat saapuvat Ylläkselle, missä Janne yrittää tarjota ihmisille taksikyytejä, mutta saakin vain niskoilleen oikeiden taksikuskien vihan. Hän päätyy avaamaan uppopallojoukkue Seireenien tytöille avannon ja tienaa näiltä 50 euroa. Joukkueen hyperseksuaaliset tytöt eivät kuitenkaan halua päästää Jannea lähtemään, kunnes Kapu tulee pelastamaan hänet. Karaokebaarissa Räihänen tutustuu yksinhuoltaja Marjukkaan (Miia Nuutila) ja heidän välilleen alkaa nousta kipinää, mutta Räihänen alkaa epäröidä ja jää kiinni vessan ikkunaan yrittäessään paeta paikalta. Räihäsen auttamiseksi Janne joutuu korvaukseksi maksamaan hotellille tienaamansa rahat.

Myöhemmin poliisit pysäyttävät heidät rikkinäisen takavalon ja rattijuopumusepäilyn vuoksi, ja takavarikoivat auton avaimet. Janne saa auton käyntiin ilmankin, mutta he ajavat kolarin ja auto päätyy katolleen. Janne soittaa Inarille ja vaatii selitystä digiboksin tärkeyteen. Inari tunnustaa olevansa raskaana ja halunneensa, että Janne todistaisi itsensä kelvolliseksi isäksi. Kapun ja Räihäsen haastaessa läheisessä baarissa riitaa ”Kittilän runkkareiden” kanssa, Janne päättää vielä jatkaa matkaa autolla, ja kertoo kavereilleen Inarin raskaudesta. Seuraavaksi he kohtaavat venäläisiä turisteja, jotka olivat törmänneet poroon. Yksi heistä, Sergei, haluaisi syödä poron ja Janne tarjoutuu auttamaan sen teurastamisessa. Venäläisten vuokraamassa mökissä Janne selittää tilanteensa ja Sergei lupaa rahat digiboksia varten. Kun Janne tulee hakemaan rahoja, Sergei on hädin tuskin hereillä. Yksi muista venäläisistä luulee Jannen yrittävän varastaa ja alkaa jahdata poikia värikuula-aseen kanssa. Pojat pakenevat lumikelkalla jäätyneelle järvelle ja palaavat lumimyrskyn jälkeen autolleen.

Räihänen palaa Ylläkselle Marjukan luokse, kun taas Janne ja Kapu jatkavat Rovaniemelle. Janne lainaa huoltoasemalta pesutynnyrin sekä kuivauslastan ja yrittää tienata risteyksessä liikennevaloihin pysähtyviltä autoilijoilta rahaa. Aluksi yksikään auto ei meinaa pysähtyä, kunnes valoihin jää yksi taksi, jonka asiakas oksentaa auton penkille. Janne tarjoutuu auttamaan auton puhdistamisessa ja saa riittävästi rahaa sekä digiboksin ostamiseen että TIS-51:n korjaukseen. Ostettuaan digiboksin, Janne ja Kapu aloittavat paluumatkan.

Sillä välin, Inari saa selville Mikon auttaneen muutossa vain, koska haluaa hänet takaisin. Inari päättää luopua muuttoaikeistaan ja menee nukkumaan. Mutta Mikko jääkin salaa taloon ja yrittää lavastaa tilanteen näyttämään siltä, että olisi harrastanut seksiä Inarin kanssa. Nähtyään tämän, Janne rikkoo raivoissaan digiboksin. Mutta sitten Inari herää, ajaa Mikon pois ja tekee sovinnon Jannen kanssa. Pian Sergei saapuu helikopterilla ja tuo heille digiboksin sekä Jannen unohtuneen lompakon. Ylläksellä Räihänen ja Marjukka ovat myös onnellisina yhdessä. Kapu puolestaan on päässyt eroon pessimistisyydestään ja päättää kaataa kirveellä kiikkukelon.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päärooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Jussi Vatanen  Janne Syväjärvi  
 Jasper Pääkkönen  Kapu  
 Timo Lavikainen  Tapio Räihänen  
 Pamela Tola  Inari Juntura  
 Kari Ketonen  Pikku-Mikko  
 Miia Nuutila  Marjukka  

[6]

Muissa rooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Ulla Tapaninen  Räihäsen äiti  
 Anna-Leena Härkönen  reseptionisti  
 Andrei Tsumak  Sergei  
 Konsta Mäkelä  Hatunen  
 Sinikka Mokkila  Jannen äiti  
 Erkki Hetta  Jannen isä  
 Asko Sahlman  Martti Juntura  
 Rinna Paatso  Marjukan kaveri  
 Janne Reinikainen  Kittilän runkkari 1  
 Kari Hietalahti  Kittilän runkkari 2  
 Tommi Liski  Kittilän runkkari 3  
 Moa Gammel  Anna (seireeni)  
 Camilla Jacobsen  seireeni 1  
 Jane Timglas  seireeni 2  
 Melissa Heininen  Kapua iskevä tyttö  
 Markku Köngäs  poliisi 1  
 Teuvo Alakunnas  poliisi 2  
 Ruslan Susi  Pjotr  
 Elvira Tensina  Vera  
 Julia Lyubchenko  Jelena  
 Kari Koivukangas  taksikuski Rovaniemellä  
 Minttu Leppänen  oksentava tyttö  
 Pekka Hietaniemi  Ilmari Tuomi (hirttäytyvä mies)  
 Esa Harju  Toivo, pontikan keittäjä (hirttäytyvä mies)  
 Sakke Lipponen  työvoimatoimiston Jaakko Kivi (hirttäytyvä mies)  
 Mikko Kunnari  naiseton hippi (hirttäytyvä mies)  
 Keijo Haapalainen  Kalle Laamanen (hirttäytyvä mies)  
 Riitta Nilimaa  Nuuskakairan baarin myyjätär  
 Jannika Öberg  karaoke-emäntä  
 Kari Känsäkoski  Ylläkseläinen taksikuski 1  
 Jarkko Ylläsjärvi  Ylläkseläinen taksikuski 2  
 Maria Lahtinen  huoltoaseman myyjätär  
 Matti Törhönen  radion uutistenlukija  
 Jussi Eskola  hiihtoselostaja  

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Napapiirin sankarit -elokuvan Sierra.

Elokuvaa kuvattiin Kolarissa, Äkäslompolossa ja Rovaniemellä marras-joulukuussa 2009. Studiokohtaukset kuvattiin Ruotsissa tammi-helmikuussa 2010. Elokuvassa esiintyvä Tapion auto on Ford Sierra vuosimallia 1990.[7]

Musiikki ja soundtrack[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvan tunnuskappaleita ovat Jonna Geagean ja Vesterisen esittämä cover-versio Leevi and the Leavingsin kappaleesta ”Onnelliset” ja Kristiina Wheelerin kappale ”Kiitos kun muistit”. Napapiirin sankarit nousi elokuvapalkintoehdokkaaksi myös Irlannissa; elokuvan säveltäjä Lance Hogan oli ehdolla parhaasta elokuvamusiikista Irlannin elokuva- ja tv-alan IFTA-palkinnoissa, jotka jaettiin 12. helmikuuta 2011.[8]

[9]

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Napapiirin sankarit pääsi Toronton elokuvajuhlien ohjelmistoon, missä se esitettiin Contemporary World Cinema -sarjassa.[10][11] Elokuva sai 23. tammikuuta 2011 pääpalkinnon komediaelokuvien festivaalilla Alpe d’Huezissa Ranskassa, jossa se sai myös alan ammattilaisten palkinnon.[12] Elokuvan levitysoikeudet myytiin myös Ranskaan,[13] missä elokuva tuli ensi-iltaan 9. helmikuuta nimellä Very Cold Trip.[12] Napapiirin sankareita on sanottu 2010-luvun versioksi klassikosta Tulitikkuja lainaamassa.[14] Ensimmäisen kerran elokuva näytettiin Suomessa televisiossa Canal+-kanavalla 19. syyskuuta 2011.

Vuosi Palkinto Kategoria Ehdokas Lopputulos
2011 Festroian elokuvafestivaalit Paras kuvaus Pini Hellstedt Voitto
2011 IFTA Musiikki Lance Hogan Ehdokkuus
2011 Jussi-palkinto Paras miespääosa Jussi Vatanen Ehdokkuus
2011 Jussi-palkinto Paras miessivuosa Kari Ketonen Ehdokkuus
2011 Jussi-palkinto Paras puvustus Anna Vilppunen Ehdokkuus
2011 Jussi-palkinto Paras elokuva tuottaja Aleksi Bardy Voitto
2011 Jussi-palkinto Paras käsikirjoitus Pekko Pesonen Voitto
2011 Jussi-palkinto Paras ohjaus Dome Karukoski Voitto

Arvostelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Episodi
Hannu Liekso
3/5 tähteä [15]
MTV
Minna Karila
2.5/5 tähteä [16]
V2.fi
Jari Tapani Peltonen
3.5/5 tähteä [17]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Elokuvan tuotot boxofficemojo.com. Viitattu 16.10.2011.
  2. Kotimaisten elokuvien katsojaluvut 2011 Suomen elokuvasäätiö. 10.1.2011. Arkistoitu 18.10.2011. Viitattu 11.1.2011.
  3. Napapiirin sankarit nousi vuoden katsotuimmaksi Yle Uutiset.
  4. Suomen Elokuvasäätiö: Kotimaisten elokuvien katsojaluvut 2010
  5. Jussit 2010 Jussit.fi. Viitattu 18.2.2011.
  6. Full cast and crew for Napapiirin sankarit IMDB. Viitattu 18.10.2010. (englanniksi)
  7. Napapiirin Sankarit Elokuva. Elokuva-opas. Arkistoitu 24.5.2012. Viitattu 14.9.2011.
  8. Napapiirien sankarien musiikki ehdolla palkinnolle Irlannissa HS.fi. 14.1.2011. Viitattu 18.2.2011.
  9. Elonet Napapiirin sankarit (2010) muut tiedot elonet.fi. Viitattu 18.2.2011.
  10. 25.8.2010 Napapiirin sankarit eli Lapland Odyssey valittu TIFF-elokuvafestivaalin ohjelmistoon Tuotantoyhtiön kotisivut. Helsinki-filmi. Arkistoitu 24.3.2010. Viitattu 17.10.2010.
  11. 2010 Films - Lapland Odyssey Elokuvafestivaalin kotisivut. Toronto International Film Festival. Arkistoitu 2.9.2010. Viitattu 17.10.2010.
  12. a b Napapiirin sankarit palkittiin Ranskassa 23.1.2011. Iltalehti.fi. Arkistoitu 26.1.2011. Viitattu 18.2.2011.
  13. 13.10.2010 Napapiirin sankarit elokuvateatterilevitykseen Ranskassa Tuotantoyhtiön kotisivut. Helsinki-filmi. Arkistoitu 24.3.2010. Viitattu 17.10.2010.
  14. Digiboxi tai avioero Nyt.fi. 14.10.2010.
  15. Liekso, Hannu: Napapiirin sankarit Episodi. 14.10.2010. Viitattu 12.9.2017.
  16. Karila, Minna: Napapiirin sankarit MTV.fi. 14.10.2010. Arkistoitu 13.9.2017. Viitattu 12.9.2017.
  17. Peltonen, Jari Tapani: Napapiirin sankarit V2.fi. 15.10.2010. Viitattu 12.9.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arvostelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]