Napajänis
| Napajänis | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Lepus arcticus Ross, 1819 |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Napajänis Wikispeciesissä |
Napajänis (Lepus arcticus) on jäniksien heimoon kuuluva nisäkäslaji, jonka levinneisyysalue ulottuu Kanadan pohjoisosista aina Grönlannin rannikoille ja Kanadan saaristoihin asti. Napajänis on esiintymisalueellaan ainoa siellä tavattava jäniseläin. Napajänikset elävät keskimäärin seitsemän vuotta.
Sisällysluettelo |
Tuntomerkit [muokkaa]
Napajäniksen turkki on kesäisin harmaa tai ruskea ja talvisin valkoinen, mutta korvien kärjet ovat mustat. Napajänis voi kasvaa noin puolen metrin pituiseksi pois lukien sen viidestä kymmeneen senttiä pitkä häntä. Napajänis on sopeutunut hyvin kylmään ilmastoon, esimerkiksi sen korvat ovat pienemmät kuin useimmilla muilla jäniksillä, jotta niiden lämpöä haihduttava pinta-ala olisi pienempi. Napajäniksellä on suuret ja karvaiset jalat, mitkä estävät sitä vajoamasta hankeen.
Ravinto [muokkaa]
Ravintonaan napajänis käyttää enimmäkseen varpujen silmuja, juuria, sekä marjoja. Talvella pääravintona toimivat pajut, kesällä ruoho. Talvella napajänis kaivelee ruokansa hangesta ja tarvittaessa rikkoo jääpeitteen takajaloillaan.
Lisääntyminen [muokkaa]
Napajäniksien kiima-aika on yleensä huhti-toukokuussa. Poikaset syntyvät kesä-heinäkuussa, yleensä naaras synnyttää kerralla 2–8 poikasta. Poikaset vieroitetaan niiden ollessa 8–9 viikkoa vanhoja.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Lepus arcticus IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
