Namie Amuro

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Namie Amuro
安室奈美恵
Namie Amuro MAA.JPG
Syntynyt 2. syyskuuta 1977 (ikä 37)
Kotipaikka Okinawa, Japani Japanin lippu
Aktiivisena 1992–1995 (Ryhmä)
1995–(Soolo)
Tyylilajit J-pop, R&B, Dance,
Laulukieli Japani
Soittimet Laulu
Yhtyeet Super Monkey's, Suite Chic
Levy-yhtiöt Avex Trax

Namie Amuro (jap. 安室奈美恵, Amuro Namie, s. 20. syyskuuta 1977) on japanilainen J-pop- ja R&B-artisti, Amuro on myös uransa alussa toiminut näyttelijänä.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amuro aloitti uransa alun perin Super Monkey's -tyttöbändissä vuonna 1992. Ryhmä kävi läpi monta jäsen- ja nimenmuutosta. Lopulta Amuro siirtyi luomaan uraa soolo-artistina ja lähti ryhmästä, josta loppuen lopuksi tuli menestyvä MAX-tyttöbändi. Amuro on yksi Japanin suurimmista ja suosituimmista J-pop-tähdistä. Hän on koko uransa aikana myynyt yhteensä noin 33 miljoonaa levyä, ja on Japanin historian 15. myydyin artisti.

Amuro teki debyyttinsä singlellä Body Feels EXIT, joka sai paljon suosiota. Hänen albumiaan Sweet 19 Blues myytiin 3,7 miljoonaa kappaletta, ja rikkoi sen aikaisen ennätyksen. Vuonna 1996 hänestä tuli kaikkien aikojen nuorin artisti, joka on voittanut Japan Record Awards -komitean parhaan artistin palkinnon. Hän voitti palkinnon seuraavanakin vuonna.

Vuoden 1997 lopussa Amuro piti tiedotustilaisuuden, jossa hän ilmoitti menevänsä naimisiin ja olevansa raskaana. Vuonna 1997 ilmestynyt single CAN YOU CELEBRATE? on myyty yli 2 miljoona kappaletta, ja on Japanin 14. myydyin single. Vuoden 1998 toukokuussa hän synnytti pojan. Heti saman vuoden joulukuussa hän julkaisi comeback-singlensä I HAVE NEVER SEEN ja palasi listojen kärkeen. Seuraavana vuonna hän alkoi jälleen työstää uutta albumia. Vuodesta ei kuitenkaan tullut Amurolle loistelias, hänen äitinsä, Emiko Taira, murhattiin ja tämän seurauksena Amuro melkein lopetti uransa kokonaan. Lisäksi kilpailu musiikkibisneksessä kasvoi kun vuonna 1999 moni uusi artisti, esimerkiksi Ayumi Hamasaki ja Hikaru Utada, aloittivat uransa. Kuitenkin vuonna 2000 julkaistiin hänen albuminsa Genius 2000, joka sisälsi hittisinglen Never End.

Ayumin vietyä J-pop kuningattaren tittelin, on Namie "kruunattu" HipPopin kuningattareksi, josta hänen Queen Of Hip-Pop-albumi sai nimensä. Namien musiikkiura elpyi raskauden ja avioeron jälkeen Japanissa kunnolla vasta 2006 kun enemmän pop-henkinen albumi PLAY julkaistiin ja se toi Namielle ensimmäisen albumilistan ykköstilan yli kuuteen vuoteen.

Amuro julkaisi 12.3.2008 singlen 60s70s80s, joka pääsi singlelistan ykkös-sijalla toisella viikollaan. Se on Namien singlelista ykköspaikalla kiivennyt julkaisu, vuonna 1999 I HAVE NEVER SEEN singlen jälkeen. Samana vuonna hän julkaisi kokoelma-albumin Best Fiction, joka myi yli 1,800,000 kappaletta. 2009 Namie Amuro julkaisi WILD/Dr. singlen, joka kipusi heti ensimmäisellä viikollaan listaykköseksi. Kappaleet löytyvät myös sittemmin ilmestyneen Past<Future albumilta, joka on viidessä eri maassa päässyt lista ykköseksi. Kesällä 2010 Namie julkaisi Break it/Get myself back singlen, joka ei kuitenkaan yltänyt edeltäjänsä tavoin listaykköseksi.

2011 kesään mennessä hän on julkaissut yhden albumin ja singlen, joista albumi on tällä hetkellä Oriconinlähde tarkemmin? mukaan kolmanneksi paras albumi puolelta vuodelta. Checkmate! sisältää eri artistien kanssa tehtyjä kappaleita menneeltä vuosikymmeneltä. Vierailevia artisteja on mm. Verbal, AI, Lil Wayne ja korealainen tyttöbändi AFTER SCHOOL. Albumin ilmestymistä siirrettiin kuukaudella Japanissa tapahtuneen tsunamin vuoksi. Kesällä ilmestyi single NAKED/Fight Together/Tempest joka kipusi ekalla viikollaan toiseksi. Singlestä Fight Togetheria käytettiin One Piece -animen alkumusiikkina ja Tempest kappaletta saman nimisen draaman tunnusmusiikkina. Hän juhlii vuonna 2011 alkaneella kiertueellaan 20-vuotista uraansa.

Tähän mennessä Amuro on julkaissut yhteensä yhdeksän albumia, viisi kokoelma-albumia, 38 singleä ja useita DVD-julkaisuja. Hän on tehnyt myös yhteistyötä mm. Vidal Sassoonin, Coca-Cola Zeron KOSE ESPRIQUEn ja McDonald'sin kanssa.

Vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Namie Amuro on tunnetusti myös yksi Japanin suurimmista muoti-ikoneista. 1990-luvulla hän sai aikaan Amuraa-tyylin, nuorien tyttöjen kopioidessa hänen tyyliään kuten mm. saappaat, ruskettunut iho, tummat hiukset ja ohuet kulmakarvat. Hän myös kasvatti tatuointien ja kynsitaiteiden suosiota. Hänen on myös huhuttu olevan Ganguro-trendin takana,lähde? mikä näkyy Amurassa. Hän esiintyi usein televisiossa, mikä myös kasvatti suosiota. Nykyään hän on edelleen yksi suosituimmista muoti-ikoneista. Vuonna 2009 hän oli "vuoden muoti-ikoni" -äänestyksessä kärkisijalla.

Perhesuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amuron äiti oli japanilais-italialainen ja isä on japanilainen. Namie ja hänen ex-aviomiehensä SAM erosivat vuonna 2002 vain runsaan neljän vuoden avioliiton jälkeen. Heillä on yksi yhteinen poika nimeltään Haruto (s. touko/1998).

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Dance Tracks Vol.1 #1 (Namie Amuro & Super Monkeys) (16. lokakuuta 1995)
  • Sweet 19 Blues #1 (22. heinäkuuta 1996)
  • Concentration 20 #1 (24. heinäkuuta 1997)
  • Genius 2000 #1 (26. tammikuuta 2000)
  • Break the Rules #2 (20. joulukuuta 2000)
  • Style #4 (10. joulukuuta 2003)
  • Queen of Hip-Pop #2 (13. heinäkuuta 2005)
  • PLAY #1 (27. kesäkuuta 2007)
  • Past < Future #1 (16. joulukuuta 2009)

Kokoelma-albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Original Tracks Vol.1 #3 (30.syyskuuta 1996)
  • 181920 #1 (28. tammikuuta 1998)
  • Love Enhanced Single Collection #3 (13.maaliskuuta 2002)
  • BEST FICTION #1 (30. heinäkuuta 2008)
  • Checkmate! #1 (27. huhtikuuta 2011)

Singlet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Body Feels Exit #3 (25. lokakuuta 1995)
  • Chase the Chance #1 (4. joulukuuta 1995)
  • Don't Wanna Cry #1 (13. maaliskuuta 1996)
  • You're My Sunshine #1 (5. kesäkuuta 1996)
  • Sweet 19 Blues #2 (21. elokuuta 1996)
  • a walk in the park #1 (27. marraskuuta 1996)
  • Can You Celebrate #1 (19. helmikuuta 1997)
  • How to Be a Girl #1 (21. toukokuuta 1997)
  • Dreaming I Was Dreaming #1 (27. marraskuuta 1997)
  • Can You Celebrate (uudelleenjulkaisu) #1 (25. joulukuuta 1997)
  • I Have Never Seen #1 (23. joulukuuta 1998)
  • Respect the Power of Love #2 (17. maaliskuuta 1999)
  • Toi et Moi #3 (7. heinäkuuta 1999)
  • Something 'Bout the Kiss #3 (1. syyskuuta 1999)
  • Love 2000 #4 (1. tammikuuta 2000)
  • Never End #2 (12. heinäkuuta 2000)
  • Please Smile Again #2 (4. lokakuuta 2000)
  • Think of Me / No More Tears #7 (24. tammikuuta 2001)
  • Say the Word #3 (8. elokuuta 2001)
  • I Will #7 (14. helmikuuta 2002)
  • Wishing on the Same Star #2 (11. syyskuuta 2002)
  • Shine More #8 (5. maaliskuuta 2003)
  • Put 'Em Up #7 (16. heinäkuuta 2003)
  • So Crazy / Come #8 (16. lokakuuta 2003)
  • Alarm #11 (17. maaliskuuta 2004)
  • All For You #6 (22. heinäkuuta 2004)
  • Girl Talk / The Speed Star #2 (14. lokakuuta 2004)
  • Want Me, Want Me #2 (6. huhtikuuta 2005)
  • White Light / Violet Sauce #7 (16. marraskuuta 2005)
  • Can't Sleep, Can't Eat, I'm Sick / Ningyo (人魚) #2 (17. toukokuuta 2006)
  • Baby Don't Cry #3 (24. tammikuuta 2007)
  • FUNKY TOWN #3 (4. huhtikuuta 2007)
  • 60s 70s 80s #1 (12. maaliskuuta 2008)
  • WILD/Dr. #1 (18. maaliskuuta 2009)
  • Break it/Get Myself Back #3 (28.heinäkuuta 2010)
  • NAKED/Fight Together/Tempest #2 (27.heinäkuuta 2011)

Konsertit ja kiertueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Namie Amuro tour 1997 a walk in the park
  • Amuro Namie First Anniversary Live in Marine Stadium
  • Namie Amuro Concentration 20 Live in Tokyo Dome
  • Namie Amuro Tour "Genius 2000"
  • Namie Amuro Tour 2001 "Break the Rules"
  • Namie Amuro So Crazy Tour Featuring Best Singles 2003-2004
  • Space of Hip-Pop: Namie Amuro Tour 2005
  • Namie Amuro Best Tour "Live Style 2006"
  • Namie Amuro "Play" Tour 2007-2008
  • Namie Amuro "Best Fiction" Tour 2008-2009
  • Namie Amuro "Past<Future" Tour 2010
  • Namie Amuro 20th Anniversary "Live Style" Tour 2011

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Golden Arrow Award 1995 singelstä Chase the Chance
  • Grand Prix Award, Japan Record Awards 1995 kappaleesta Don't Wanna Cry
  • Grand Prix Award, Japan Record Awards 1997 kappaleesta Can You Celebrate?
  • MTV Video Music Awards Japan 2002 Inspiration Award Japan
  • MTV Video Music Awards Japan 2003 Best Collaboration
  • MTV Video Music Awards Japan 2004 Best R&B Video
  • MTV Video Music Awards Japan 2005 Best R&B Video & Most Impressive Performing Asian Artist
  • MTV Video Music Awards Japan 2008 Best R&B Video & Best Female Video
  • 50th Japan Record Awards 2009. the best album of the year
  • SPACE SHOWER VIDEO MUSIC AWARDS 2009 BEST ART DIRECTION VIDEO & BEST VIDEO OF THE YEAR
  • World Music Awards 2010 Best Artist From Asia

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Toki wo Kakeru Shoujo (1994)
  • That's Cunning! Shijo Saidai no Sakusen (1996)
  • Yonigeya Honpo (2000)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Namie Amuro.