Naiskuoro Vaput

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vaput on jyväskyläläinen naiskuoro ja vanhin yhä aktiivinen suomenkielinen naiskuoro. Vaput on Sulasolin jäsenistä vanhin naiskuoro ja Suomen Naiskuoroliiton perustajajäseniä. Vaput ry on rekisteröity 1932, LY-tunnus 1080396-6.

Vappujen juuret ulottuvat vuoteen 1906, jolloin pieni joukko naisia perusti kuoron Jyväskylässä. Kuoroa johti laulunopettaja Alli Hannikainen, säveltäjä P. J. Hannikaisen vaimo. Vapaamuotoisiin harjoituksiin kokoonnuttiin kuorolaisten kodeissa, minkä vuoksi kuoroa kutsuttiin Kotikuoroksi. Yleisölle naiset esiintyivät aina vappuaamuna Harjun silloisella näkötornipaviljongilla. Vuonna 1910, kun kuoro halusi ryhtyä toimimaan ”oikeana kuorona”, se otti uudeksi nimekseen Vaput. Nimi luontui hyvin muutamaa vuotta aiemmin perustetun jyväskyläläisen Mieskuoro Sirkkojen nimeen. Virallisen ensikonserttinsa Vaput antoi 30.4.1916 Jyväskylän Seminaarin juhlasalissa.

Vappuja johtaa musiikkikasvattaja Ulla Kotamäki.

Vappujen johtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alli Hannikainen, laulunopettaja, 1906–1917
  • Tyyne Jussila, opettaja, 1917–1924
  • Aale Bergius, laulunopettaja, 1927–1928
  • Torsten Kaukoranta, toimittaja, 1928–1932
  • Juhani Pohjanmies, säveltäjä, 1933–1935
  • Enok Kosonen, kapellimestari, 1935–1951
  • Vilho Kekkonen, diplomilaulaja ja kanttori, 1951–1974
  • Maija Fredrikson, musiikinopettaja, 1974–1994
  • Liisa Räsänen, musiikinopettaja, 1994–1997
  • Ulla Kotamäki, musiikkipedagogi, 1998–

Tärkeimmät julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuoronainen, Vappujen ja Suomen Naiskuoroliiton yhteinen nuottijulkaisu 2012
  • CD Sydämellä Vaput 2012
  • Historiikki 'Vuosisadan kuoromatka – Vaput 1910–2010'
  • LP Laulu Jyväskylälle 1987
  • Nuottijulkaisuja: Vaput on julkaissut runsaasti kotimaista naiskuoromusiikkia.

Kunnianosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen naiskuoroliitto on valinnut Vaput Vuoden naiskuoroksi 1985, 2000 ja 2010 [1].

Jyväskylä-palkinto 2010, Jyväskylä Seura ry:n jakama vuosittainen tunnustus[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]