Nadežda Krupskaja

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nadežda Krupskaja

Nadežda Konstantinovna Krupskaja (ven. Надежда Константиновна Крупская, 26. helmikuuta (J: 14. helmikuuta) 1869 Pietari, Venäjä27. helmikuuta 1939 Moskova) oli venäläinen vallankumouksellinen ja bolševikki sekä Neuvostoliiton perustajan Vladimir Leninin puoliso.

Krupskajan isä oli vapaamielinen upseeri. Krupskaja toimi monissa Venäjän Sosiaalidemokraattisen Työväenpuolueen johtotehtävissä puolueen perustamisesta asti. Vallankumouksen jälkeen hänet nimitettiin koulutuksesta vastanneen kansankomissaarin Anatoli Lunatšarskin apulaiseksi. Krupskajan suhde Leniniin oli enemmän ammatillinen kuin romanttinen, ja Aleksandra Kollontai kuvaili sitä jopa orjuudeksi.

Vaikka Krupskaja oli arvostettu NKP:n piirissä, hän ei pystynyt estämään Josif Stalinin valtaannousua eikä Leninin ympärille rakennettua henkilökulttia. Stalin ja hänen kannattajansa pyrkivät eristämään Krupskajan.

Krupskaja oli alkujaan opettaja, ja vuodet 1929–1939 hän oli kansansivistystyön varakansankomissaari. Koulutus ja kirjastolaitos olivat hänen työssään keskeisellä sijalla. Hän loi Neuvostoliiton kirjastolaitoksen.[1]

Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Elämäntapakysymyksistä, artikkelikokoelma, 1931
  • Kasvatuksesta, valittuja kirjoituksia ja puheita, 1965
  • Koulujen itsehallinnosta, 1932
  • Lenin propagandistina ja agitaattorina, 1933
  • Lenin puoluelehdistön toimittajana ja järjestäjänä, 1935
  • Leninin elämänvaiheet, 1969
  • Muistelmia Leninistä. Bolshevikkien maanalaista toimintaa ja Toveri Lenin Suomessa vv. 1905-1907, 1931
  • N. Krupskajan Kirjeitä pioneereille, 1933
  • Toverit, työläiset taistelkaa polyteknillisen koulun puolesta, 1931
  • Varhaiskoulukasvatuksesta maaseudulla (III Yleisvenäläinen varhaiskoulukasvatuksen konferenssi), 1926

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]