Naamioahvenet

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Naamioahvenet
Seepranaamioahven (Goniistius zonatus)
Seepranaamioahven (Goniistius zonatus)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Ahvenkalat Perciformes
Alalahko: Percoidei
Heimo: Naamioahvenet
Cheilodactylidae
Suvut[1]
  • Acanhtolatris
  • Cheilodactylus
  • Chirodactylus
  • (Goniistius, katso teksti)
  • Nemadactylus
  • Sciaenoides
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Naamioahvenet Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Naamioahvenet Commonsissa

Naamioahvenet (Cheilodactylidae) on ahvenkaloihin kuuluva kalaheimo. Heimon lajeja tavataan pääosin trooppisita vesistä.

Taksonomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naamioahventen heimoon kuuluu lähteestä riippuen 18–25 lajia. Sukuja heimossa on noin 5 ja sukujako on osittain epäselvä. Muun muassa Chris Burridge luokittelee aikaisemmin suvun Cheilodactylus alasukuna pidetyn Goniistius-taksonin omaksi suvukseen. Hän on esitänyt myös kahden lajin palettinaamioahvenen (Cheilodactylus/Goniistius ephippium) ja punanaamioahvenen (Cheilodactylus/Goniistius fuscus) siirtämistä sukuun Morwong. Naamioahventen ja marmoriahventen (Aplodactylidae) ja trumpettiahventen (Latridae) väliset sukulaisuussuhteet ovat myös epäselvät.[1][2][3]

Anatomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naamioahvenet ovat kooltaan noin 45–100 cm:ä pitkiä kaloja. Ruumis on korkea varsinkin etuosastaan ja mataloituu pyrstöä kohden. Selkäevä on pitkä ja erityisesti etuosastaan piikikäs. Myös rintaevissä on 4–7 pidempää piikkiä. Pyrstöevä on monilla naamioahvenilla haarautunut. Huulet ovat lajeilla melko paksut. Naamioahvenien suomut ovat pienikokoiset, pohjaväriltään kalat ovat vaaleita ja niitä kuvioivat usein tummat pysty- tai vinoviirut.[1][2][3][4][5]

Levinneisyys ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naamioahvenlajeja tavataan lämpimistä meristä, muun muassa Afrikan rannikolta eteläiseltä Atlantilta, Tyyneltämereltä Kiinan ja Japnin saaristolta, Havaijin rannikolta ja Uuden-Seelannin ja Australian läheisyydestä, sekä Intian valtamereltä. Kalat elävät usein lähellä pohjaa. niiden ravintoa ovat pienet selkärangattomat eläimet. Päivisin naamioahvenet ovat aktiivisia, öisin ne piileskelevät koloissa. Monet lajeista ovat hyvänmakuisia ja niitä kalastetaan myös ihmisravinnoksi.[1][2][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Joseph S. Nelson: Fishes of the world, s. 386. John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 22.10.2011). (englanniksi)
  2. a b c Family Cheilodactylidae (peilipalvelin) FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). Viitattu 22.10.2011. (englanniksi)
  3. a b c Cheilodactylidae FAO. Viitattu 22.10.2011. (englanniksi)
  4. Michael Allaby: A dictionary of zoology, s. 122. Oxford University Press, 2009. ISBN 978-0199233410. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 22.10.2011). (englanniksi)
  5. Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström: Maailman kalojen nimet, s. 85. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0.
Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.