Närvänä
Sivulta puuttuu | Närvänä | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Sibbaldia procumbens L. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Närvänä Wikispeciesissä |
Närvänä (Sibbaldia procumbens) on ruusukasvien heimoon kuuluva monivuotinen tunturikasvi. Ulkonäöltään se muistuttaa vähän pientä hanhikkia (Potentilla).
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö ja koko [muokkaa]
Närvänällä on suikertava, puutunut maavarsi. Sen kukkavarret kasvavat 3–12 senttimetriä korkeiksi. Lehtien lapa on kolmisorminen, lehdykät ovat pitkiä, muodoltaan vastakolmion näköisiä, kärjestään kolmihampaisia. Närvänän kukintona on tiheä huiskilo. Pienten kukkien verhiötä lyhyemmät terälehdet ovat noin 2 millimetriä pitkiä, väriltään vihreänkeltaisia. [1]
Närvänä Suomessa [muokkaa]
Suomessa kasvia tavataan Pohjois-Lapin suurtunturien alueilla yleisenä, erityisesti Enontekiön pohjoisosassa. Aivan Käsivarren kärjessä se on hyvin yleinen. Eteläisimmät kasvupaikat ovat Koillismaan eliömaakunnassa. [2][1] Närvänän kasvupaikkoja ovat tuntureiden niityt, puronvarret ja lumenviipymät. Se kukkii heinä-elokuussa. [1]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b c Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2010: Levinneisyyskartat (Närvänä Sibbaldia procumbens) 2011. Helsinki: Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Närvänä (Sibbaldia procumbens)
- Den virtuella floran: Närvänä (Sibbaldia procumbens) (ruotsiksi)
- ITIS: Sibbaldia procumbens (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Sibbaldia procumbens (englanniksi)
- Flora of China: Sibbaldia procumbens (englanniksi)
