Näärännäppy
Näärännäppy (hordeolum) on Meibomin rauhasen eli silmäluomen talirauhasen tulehdus.[1] Se voi esiintyä luomen reunalla ja sisällä, ja se voi kehittyä pidempiaikaiseksi luomirakkulaksi.
Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näärännäppy on silmäluomeen tuleva äkillinen talirauhasen tulehdus. Tulehdus aiheuttaa luomen reunaan tai sisään nopeasti kehittyvän kohdan, jota aristaa ja joka on turvonnut. Siinä on myös punoitusta, ja siitä voi valua märkää. Punoitus ja turvotus saattavat levitä koko luomen alueelle.[2]
Ennen nääränäpyn ilmaantumista luomeen voi kehittyä vähitellen suureneva, kovan tuntuinen patti. Tässä vaiheessa varsinaiset oireet puuttuvat, ja patti on yleensä kivuton ja selvärajainen.[2]
Näärännäppy voi kehittyä luomirakkulaksi, joka on pitkäaikaisempi luomirauhasen tulehdus.[2]
Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näärännäppy paranee yleensä itsestään. Pitkittyneen tai oireiltaan pahentuneen näärännäpyn hoidoksi lääkäri voi määrätä antibioottitippoja.[2]
Nimi ja kansanperinne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen kielessä näärännäppy on yleisin nimitys silmäluomen talirauhasen tulehdukselle. Murteissa se on ollut tavallinen erityisesti Savossa, Keski-Suomessa, Kainuussa ja Pohjanmaalla. Länsi-Suomessa on puhuttu naarannapista, ja nimestä on olemassa muitakin variaatioita. Sanojen levinneisyyden perusteella ’näärä’-alku on ’naara’-alkua vanhempi. ’Näärä’-sanan merkitys on hämärä, mutta se voi olla muuttunut äänteellisesti läheiseen narttua tarkoittavaan ’naara’-sanaan. Nimityksessä naarannappi ja joissain murteissa käytetyt termit näärännänni, näärännännä ja kissantissi liittyvät naarassukupuoleen.[3]
Näärännäppy on johtunut kansanuskomusten mukaan muun muassa siitä, että näpyn saanut henkilö on tirkistellyt avaimenreiästä kuhertelijoita tai käymälän alta tarpeillaan käyvien takapuolia tai katsellut toisen sukupuolen paljaita sukuelimiä. Näärännäpyn pystyi parantamaan uskomusten mukaan muun muassa pyyhkäisemällä kissan- tai koiranhännällä, painamalla silmä lehmän hännänalukseen tai kultasormuksella.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 922. WSOY, 1958.
- ↑ a b c d Saarelma, Osmo: Näärännäppy ja luomirakkula Terveyskirjasto. 2.2.2016. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 7.3.2016.
- ↑ Länsimäki, Maija: Näärännäppy silmässä Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 8.3.2016. Viitattu 7.3.2016.
- ↑ Forsius, Arno: Silmätautien kansanparannusta saunalahti.fi. Arkistoitu 8.3.2016. Viitattu 7.3.2016.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Näärännäppy Wikimedia Commonsissa
