Myyränporras
| Myyränporras | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Sanikkaiset Pteridophyta |
| Alakaari: | Saniaiset Pteridophytina |
| Luokka: | Polypodiopsida |
| Lahko: | Polypodiales |
| Heimo: | Hiirenporraskasvit Athyriaceae |
| Suku: | Myyränportaat Diplazium |
| Laji: | sibiricum |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Myyränporras eli taigamyyränporras (Diplazium sibiricum, syn. Athyrium crenatum) on lehtometsissä viihtyvä saniainen. Suomessa myyränporras on uhanalainen ja luonnonsuojelulailla rauhoitettu.[1]
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Myyränporras kasvattaa pitkän, suikertelevan ja haarovan maavarren, josta nousee yksittäin kasvavia, 20–70 cm korkeita lehtiä. Lehden ruoti on lehtilavan pituinen ja tyvestä tummasuomuinen. Lehtilapa on 15–30 cm pitkä, leveän kolmiomainen ja kaksi tai kolme kertaa parilehdykkäinen. Pikkulehdykät ovat tylppiä ja liuskaisia, liuskat ovat hammaslaitaisia. Pikkulehdyköiden suonet ovat alta karvaisia. Lehden alla olevat itiöpesäkeryhmät ovat soikeita, ja niiden katesuomu on vähäinen tai puuttuu kokonaan. Suomessa myyränportaan itiöt kypsyvät heinä–elokuussa.[2][3]
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Myyränportaan päälevinneisyysalue kattaa suurimman osan Pohjois-Venäjän havumetsävyöhykettä Siperiaan saakka. Venäjän ulkopuolella lajia tavataan Pohjois-Japanissa, muutamin paikoin Kiinassa, sekä Euroopan puolella Suomessa ja yksittäisiä esiintymiä Ruotsissa ja Norjassa.[4] Suomen esiintymät keskittyvät Itä-Suomeen Etelä-Savosta Inarin Lappiin. Läntisimmät esiintymät ovat Pirkanmaalla ja Hämeessä.[5][6]
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Myyränporrasta tavataan lehtokorvissa, rehevissä puronvarsissa ja kallionaluslehdoissa. Suomessa laji on kärsinyt erityisesti rakentamisesta, purojen perkaamisesta sekä metsänhoidosta.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kuopion katoava kasvimaailma. Toim. Renvall, Pertti, Fagerstén, Reino, Knuutinen, Jorma & Vainio, Outi. Kuopion luonnontieteellisen museon julkaisuja 6. Kuopion luonnontieteellinen museo, Lievestuore 2002.
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
- Suuri Pohjolan kasvio. Toim. Mossberg, Bo & Stenberg, Lennart. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2005 (2003).
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ympäristöministeriö: Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit Viitattu 7.10.2011.
- ↑ Retkeilykasvio 1998, s. 51.
- ↑ Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 50.
- ↑ Arne Anderberg: Den virtuella floran: Ryssbräken (Diplazium sibiricum) Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 7.10.2011. (ruotsiksi)
- ↑ a b Kuopion katoava kasvimaailma 2002, s. 119.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Myyränportaan eli taigamyyränportaan levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 7.10.2011.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kasviatlas 2022: Myyränportaan eli taigamyyränportaan levinneisyys Suomessa.
- Suomen Lajitietokeskus: Myyränporras (taigamyyränporras) – Diplazium sibiricum
- Pohjolan kasvien pauloissa: Diplazium sibiricum – myyränporras, taigamyyränporras