Mysteeriuskonto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Mysteeriuskonnoksi kutsutaan uskontoa, jonka keskeinen sisältö on salaista viisautta. Mysteeriuskonnossa uskonnon keskeiset opinkappaleet, kulttimenot ja uskonnon todellinen luonne paljastetaan ainoastaan niille henkilöille, jotka on initioitu eli vihitty sen salaisuuksiin.

Kreikkalaiset ja itämaiset mysteeriot ovat alun perin olleet toimituksia, joiden tarkoituksena on ollut edistää hedelmällisyyttä. Näihin yhdistyi myöhemmin käsityksiä tiettyjen kasvullisuudenjumalien kuolemasta ja ylösnousemuksesta ja lopulta siitä onnellisemmasta osasta kuoleman jälkeisessä elämässä, minkä ihminen saattoi saavuttaa, kun hänet vihittiin uskonnon mysteereihin. Kuuluisin ja arvostetuin antiikin ajan mysteerikulteista oli Eleusiin kultti.

Jumalan kuolemaan ja ylösnousemukseen liittyi uskonnollisissa mysteereissä usein jumalan ruumiin tai veren vertauskuvallinen syöminen. Antiikin kulttuurissa tämä riitti esiintyi muun muassa orfilaisilla ja mithralaisilla. Riitin avulla pyrittiin saamaan yhteys jumalaan. Tämä yhteys oli kuoleman jälkeisen elämän saavuttamisen edellytys.

Meidän aikanamme tämä riitti esiintyy yhä kristityillä. He kutsuvat sitä ehtoolliseksi. Ehtoollisen yhteydessä rukoillaan syntejä (jumalan tahdon vastaisia tekoja) anteeksi ja syödään jumalan (Jeesus) ruumiin vertauskuva leipä ja jumalan veren vertauskuvaa viiniä juodaan pieni tilkka. Katolisen kirkon ja ortodoksisen kirkon mukaan nämä todella muuttuvat Jeesuksen vereksi ja ruumiiksi ehtoollisessa.

Muinaisia mysteeriuskontoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]