Mykerökukkaismaiset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mykerökukkaismaiset
Isoauringonkukka (Helianthus annuus)
Isoauringonkukka (Helianthus annuus)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset, Eucarya
Kunta: Kasvit, Plantae
Alakunta: Putkilokasvit, Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit, Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset, Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset, Magnoliopsida
Lahko: Mykerökukkaismaiset, Asterales
Lindl.
Synonyymit
  • Alseuosmiales Doweld
  • Ambrosiales Dumortier
  • Anthemidales Link
  • Boopidales Berchtold & J. Presl
  • Brunoniales Lindley
  • Calendulales Link
  • Calycerales Link
  • Campanulales Berchtold & J. Presl
  • Carduales Small
  • Cichoriales Link
  • Cynarales Rafinesque
  • Echinopales Link
  • Goodeniales Berchtold & J. Presl
  • Lobeliales Link
  • Menyanthales J. Presl
  • Pentaphragmatales Doweld
  • Phellinales Doweld
  • Rousseales Doweld
  • Scaevolales Martius
  • Stylidiales Berchtold & J. Presl[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Mykerökukkaismaiset Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Mykerökukkaismaiset Commonsissa

Mykerökukkaismaiset (Asterales) on kaksisirkkaisten asteridien Euasteridae II -ryhmään kuuluva kasvilahko. Sen tunnetuimpia edustajia ovat kello- ja mykerökukkaiset eli asterikasvit.

Lahkon fytokemiaan kuuluvat eräät iridisoivat eli välkehtivät yhdisteet ja fruktosaanit kuten inuliini, joka tavallisesti korvaa tärkkelyksen vararavintona. Nivelten anatomiaan kuuluu kolme johtojännelieriön aukkkoa, joista kustakin lähtee kolme johtojännettä lehteen. Lehtiasento on kierteinen. Kukassa on teriöstä erilliset heteet ja pohjuskehrä eli diskus. Sikiäimessä on paljon siemenaiheita ja pitkä vartalo. Siemenen endospermi (vararavintosolukko) on runsas ja siinä on imuelimiä eli haustorioita.[2]

Heimot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahkoon kuuluu 11 heimoa, joista mykerökukkais-, kello- ja raatekasveja tavataan myös Suomessa.

  • Rousseaceae
    • 4 sukua, 13 lajia Mauritiuksessa ja Uudesta-Guineasta Uuteen-Seelantiin ulottuvalla alueella.
    • synonyymit: Abrophyllaceae, Carpodetaceae.
  • Campanulaceae, kellokasvit
    • 84 sukua, 2380 lajia yleismaailmallisesti.
    • synonyymit: Cyananthaceae, Cyphiaceae, Cyphocarpaceae, Dortmannaceae, Jasionaceae, Lobeliaceae, Nemacladaceae.
  • Pentaphragmataceae
    • 1 suku, 30 lajia Kaakkois-Aasiassa ja Malaijien saaristossa.
  • Alseuosmiaceae
    • 4 sukua, 10 lajia Uudessa-Guineassa, Itä-Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja Uudessa-Kaledoniassa.
    • synonyymi: Platyspermataceae.
  • Phellinaceae
    • 1 suku, 12 lajia Uudessa-Kaledoniassa.
  • Argophyllaceae
    • 2 sukua, 21 lajia lounaisella Tyynenmeren alueella.
    • synonyymi: Corokiaceae.
  • Stylidiaceae
    • 6 sukua, 245 lajia Kaakkois-Aasiasta Uuteen-Seelantiin ulottuvalla alueella ja Etelä-Amerikan eteläosissa.
    • synonyymi: Donatiaceae.
  • Menyanthaceae, raatekasvit
    • 5 sukua, 58 lajia yleismaailmallisesti.
  • Goodeniaceae, siniviuhkakasvit
    • 12 sukua, 430 lajia tropiikissa, enimmäkseen Australiassa.
    • synonyymit: Brunoniaceae, Scaevolaceae.
  • Calyceraceae
    • 4 sukua, 60 lajia Etelä-Amerikassa.
    • synonyymi: Boopidaceae.
  • Asteraceae eli Compositae, mykerökukkais- eli asterikasvit
    • 1620 sukua, 23000 lajia (suurin koppisiemenisheimo) yleismaailmallisesti.
    • synonyymit: Acarnaceae, Ambrosiaceae, Anthemidaceae, Aposeridaceae, Arctotidaceae, Artemisiaceae, Athanasiaceae, Calendulaceae, Carduaceae, Centaureaceae, Cichoriaceae, Cnicaceae, Coreopsidaceae, Cynaraceae, Echinopaceae, Eupatoriaceae, Gnaphaliaceae, Heleniaceae, Helianthaceae, Helichrysaceae, Inulaceae, Lactucaceae, Madiaceae, Matricariaceae, Mutisiaceae, Nassauviaceae, Partheniaceae, Perdiciaceae, Picridaceae, Santolinaceae, Senecionaceae, Serrulataceae, Tanaceataceae, Vernoniaceae, Xanthiaceae.

Lahkon yhteyteen on aiemmin sijoitettu myös systemaattiselta asemaltaan epävarma heimo, jota nykyisin kuitenkin usein pidetään omana lahkonaan Bruniales.

  • Bruniaceae
    • 12 sukua, 75 lajia Etelä-Afrikassa
    • synonyymi: Berzeliaceae.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Stevens 2001–, viitattu 14.3.2015
  2. Stevens, P. F.: Angiosperm Phylogeny Website (Version 12) Heinäkuu 2012. Viitattu 10.8.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]