Mujejärven piiri
| Mujejärven piiri Муезерский район |
|
|---|---|
 |
|
 Vaakuna |
|
.svg) Piirin sijainti Karjalan tasavallassa |
|
| Valtio |
 Venäjä |
| Federaatiosubjekti | Karjalan tasavalta |
| Hallintokeskus | Mujejärvi |
| Pinta-ala | 17 660 km² |
| Väkiluku (2010) | 14 600 |
| – väestötiheys | 0,9 as./km² |
| Symbolit | |
| – Suuntanumero | +7 81455 |
| Piirin viralliset sivut | |
Mujejärven piiri (ven. Муезерский район, Mujezerski raion) on paikallinen itsehallintoalue Karjalan tasavallan keskiosassa Venäjällä, Suomen vastaisella rajalla. Piirin pinta-ala on 17 660 km².[1] Vuonna 2010 piirin asukasluku oli noin 14 600 vuonna 1996 noin 19 000.
Mujejärven piiri rajoittuu pohjoisessa Kostamuksen kaupunkipiiriin, Kalevalan kansalliseen piiriin, koillisessa Belomorskin piiriin, idässä Segežan piiriin ja Karhumäen piiriin, etelässä Suojärven piiriin ja lännessä noin 700 kilometrin matkalta Suomeen.
Kuntajako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mujejärven piiri jakautuu yhteen kaupunkikuntaan ja seitsemään maalaiskuntaan.
|
Aiemmat Himolan, Tumpajoen, Kiimanvaaran, Tiiksin, Muotkan ja Ontajärven kylähallinnot lakkautettiin vuoden 2006 kunnallishallintouudistuksen yhteydessä.
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alueella on metsää 17 500 neliökilometriä ja vuosikasvuksi arvioitiin 865 200 m³ vuonna 2002, josta metsäteollisuusyhtiöt käyttivät 668 400 m³ ja muut 67 530 m². Alueella tuotettiin pyöreää puutavaraa 735 920 m³. Puusta 150 000 m³ vietiin Suomeen.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jo 1400-luvulla Mujejärven piirin alueella olivat suuret Rukajärven pogosta ja Repolan pogosta, jotka kuuluivat Novgorodille kuuluviin Lapin pogostoihin. Ruotsalaiset hyökkäsivät alueelle 1591 ja 1611 Inkerin sodassa valloittaen Lentieran, Repolan, Kiimasjärven sekä muuta maaseutua. Tiiksissä on ruotsalaisia vastaan talonpoikaisjoukkoja johtaneen Ivan Rokkatšun hauta. Myös suuren Pohjan sodan aikana ruotsalaisjoukkoja oli alueella.[1]
1700-luvulla talonpojat tuottivat puuhiiltä Aleksandrovskin ja Kontšezeron ruukeille. Teollistumisen myötä puuntarve lisääntyi ja puutavaraa vietiin Ruotsiin, Saksaan ja Englantiin.
Venäjän keisarikunnassa nykyisen Mujejärven piirin alueella sijaitsivat suunnilleen Aunuksen Karjalan entiset Repolan, Rukajärven ja Kiimasjärven kunnat sekä Porajärven kunnan pohjoisosa.
Neuvostovallankumouksen jälkeen Repolan kunta liittyi lyhyeksi aikaa itsenäistyneeseen Suomeen 1918-1920 ja Porajärvi 1919-1920, mutta Tarton rauhassa Suomi luopui näistä alueista, ja ne jäivät Karjalan työkansan kommuuniin, sittemmin Karjalan ASNT:hen.
Vuonna 1927 Neuvostoliitossa nykyiselle Mujejärven piirin alueelle perustettiin Rukajärven piiri ja Repolan piiri. Kymmenen vuoden aikana rakennettiin paljon, mm. 217 kilometriä pitkä tie Repolasta Kotškoman rautatieasemalle.[1] Vuonna 1929 perustettiin Karjalaan 18 metsäteollista yhtiötä, mm. Rukajärvelle ja Repolaan. Vuonna 1932 alkoi kollektivisointi.[1]
Alue joutui jatkosodan aikana sotatoimialueeksi ja Suomen miehittämäksi 1941-1944. Ontajoen rannalla on Neuvostoliiton sankari Nikolai Varlamovin muistomerkki. Sodan aikana tuhoutuivat Kiimasjärven, Nogeuksen, Lietmajärven, Ontajärven, Androvova Goran, Vanhan Tiiksin, Unusozeron, Mujejärven ja Repolan kylät.[1]
Vuonna 1946 aloitettiin Rukajärven metsäteollisuusyhtiön toiminta uudelleen ja 1954 Repolan. Sodan jälkeen rakennettiin Länsi–Karjalan rautatie, joka yhdistyi Länsi-Karjalan teollisuuskeskuksiin. Alettiin perustaa uusia puunjalostustyriksiä: Sukkajärven, Uuden Lentieran, Voloman ja Lietmajärven metsäyhtiöt. Rukajärven metsäteollisuusyhtiön perustalle perustettiin metsäsovhoosi "Rugozerski".[1]
Nykyinen Mujejärven piiri perustettiin 30. joulukuuta 1966 Venäjän SFNT:n korkeimman neuvoston puhemiehistön ukaasilla, jolloin siitä tuli Karjalan autonomisen sosialistisen tasavallan uusin piiri.[1]
Yrityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Metsäteollisuusyhtiöitä:[1]
- OAO Volomski LPH - Leskarel (ОАО "Воломский ЛПХ - Лескарел")
- OAO Ledmozerskoje lesozagotovitelnoje hozjaistvo (ОАО "Ледмозерское лесозаготовительное хозяйство")
- OAO Lenderski lespromhoz (ОАО "Лендерский леспромхоз")
- OAO Mujezerski lespromhoz (ОАО "Муезерский леспромхоз")
- OAO Sukkozero (ОАО "Суккозеро")
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mujejärven piiri Wikimedia Commonsissa
- Mujejärven piirin sivusto (venäjäksi)
- Справка об исторических, культурных, демографических и национальных особенностях Муезерского района (Tietoja piiristä, mm. kansallisuusjakauma vuonna 2002) Virallinen Karjala. Karjalan tasavallan valtiovaltaelinten virallinen palvelin. Viitattu 11.5.2013. (venäjäksi)
| ||||||
| ||||||||||||||
