Mustat seminolit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Piirros mustasta seminolista

Mustat seminolit on nykyhistorioitsijoiden käyttämä käsite amerikkalaisesta kansanryhmästä, joka polveutui orjista, jotka karkasivat isänniltään Etelä-Carolinan ja Georgian rannikoilta Floridan metsiin. Siellä karanneet orjat liittyivät paikallisiin intiaaniheimoihin, joista suurin oli seminolit. Nykyisin mustien seminolien jälkeläisiä asuu Oklahomassa, Teksasissa, Meksikossa ja Bahama-saarilla.

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espanjalaiset hallitsivat Floridaa 1600-luvulta 1800-luvulle. Alueen puolustaminen brittejä vastaan onnistui vain organisoimalla intiaanit puolustusjoukoiksi. Floridan intiaanit kuitenkin katosivat kokonaan eurooppalaisten tuomien tautien takia ja Florida jäi autiomaaksi. Tämän vuoksi Espanja rohkaisi orjia ja intiaaneja pakenemaan brittien alueilta Floridaan. Monista mustista muodostettiin puolustusjoukkoja ja heidän taistelutahtonsa oli hyvä, olivathan he vapautuneet espanjalaisten avulla. Osa mustista muutti kuitenkin Floridan sademetsiin, joissa heitä hyödytti Afrikasta periytyvä sademetsän tuntemus ja immuniteetti monille trooppisille taudeille. Samaan aikaan, kun mustia muutti alueelle, alkoi Floridaan muuttaa creek-intiaaneja, joista muodostui oma seminoliheimonsa. Seminolit ja mustat taistelivat brittien puolella Amerikan vallankumouksessa. Tästä alkoi pitkä liittolaissuhde mustien ja seminolien välillä.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustien seminolien kulttuuri oli sekoitus intiaani-, orja- ja afrikkalaisvaikutteita. He käyttivät seminolien perinteistä vaatetusta. He kutsuivat kyliensä nimiä afrikkalaisilta kuulostavilla nimillä. Mustien seminolien alun perin puhumasta englannin kielestä muodostui afroseminolinen kreoli. Monet heistä kuolivat, kun Floridan intiaanit ja mustat seminolit pakkosiirrettiin Oklahomaan.