Mustaposkidelfiini

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mustaposkidelfiini
Lagenorhynchus australis.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Puutteellisesti tunnettu [1]
Puutteellisesti tunnettu
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Alaluokka: Theria
Osaluokka: Istukkanisäkkäät Eutheria
Lahko: Valaat Cetacea
Alalahko: Hammasvalaat Odontoceti
Heimo: Delfiinit Delphinidae
Suku: Valkokuvedelfiinit Lagenorhynchus
Laji: australis
Kaksiosainen nimi
Lagenorhynchus australis
(Peale, 1848)
Levinneisyyskartta
Mustaposkidelfiinin levinneisyys
Mustaposkidelfiinin levinneisyys
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Mustaposkidelfiini Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Mustaposkidelfiini Commonsissa

Mustaposkidelfiini eli eteländelfiini (Lagenorhynchus australis) on pieni delfiinilaji, jota tavataan Tulimaata ympäröivillä vesillä Etelä-Amerikassa.

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syntyessään mustaposkidelfiini on yhden metrin pituinen, ja täysikasvuisena 2,1 metriä. Painoa on noin 115 kg. Sillä on tummanharmaat kasvot ja leuka. Selkä on pitkälti musta, jonka poikki menee yksi luonnonvalkoinen kaareva raita, joka jakautuu selän kummallekin puolelle. Vatsa ja evien takaosat ovat valkoiset. Kylkievät ovat melko pienet ja pyrstöevän välissä on lovi.

Laji muistuttaa paljon mustadelfiiniä.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustaposkidelfiinit elelevät Etelä-Amerikan rannikkovesillä. Niitä löytyy usein nopealiikkeisiltä vesiltä, kuten kanavien sisäänkäynneissä sekä turvallisilla alueilla rannan läheisyydessä, kuten merenlahdilla.

Käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustaposkidelfiinit kokoontuvat pienissä, 5–20 yksilön ryhmissä. Joskus harvoin kesällä ja syksyllä ne voivat uida suuremmissa, 100 yksilön ryhmissä. Ryhmät liikkuvat yleensä hitaasti rantaviivan suuntaisesti pienillä alueilla. Tämän vuoksi ne joutuvat helposti kalaverkkoihin. 1970- ja 80-luvuilla Chilen kalastajien verkkoihin joutui tuhansia delfiinejä vuosittain. Myös Argentiinassa on havaittu ajautumisia verkkoihin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • National Audubon Society: Guide to Marine Mammals of the World ISBN 0-375-41141-0
  • Encyclopedia of Marine Mammals ISBN 0-12-551340-2
  • LeDuc, R.G., Perrin, W.F., Dizon, A.E. (1999). Phylogenetic relationships among the delphinid cetaceans based on full cytochrome b sequences. Marine Mammal Science 15, 619–648.
  • May-Collado, L., Agnarsson, I. (2006). Cytochrome b and Bayesian inference of whale phylogeny. Molecular Phylogenetics and Evolution 38, 344-354.
  • Schevill, W.E., Watkins, W.A. (1971). Pulsed sounds of the porpoise Lagenorhynchus australis. Breviora 366, 1–10.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hammond, P.S., Bearzi, G., Bjørge, A., Forney, K., Karczmarski, L., Kasuya, T., Perrin, W.F., Scott, M.D., Wang, J.Y., Wells, R.S. & Wilson, B.: Lagenorhynchus australis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 31.7.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.