Mustamuurahainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mustamuurahainen
Mustamuurahaisia syömässä sokeria.
Mustamuurahaisia syömässä sokeria.
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Pistiäiset Hymenoptera
Alalahko: Hoikkatyviset Apocrita
Yläheimo: Ampiaismaiset pistiäiset Vespoidea
Heimo: Muurahaiset Formicidae
Alaheimo: Suomumuurahaiset Formicinae
Suku: Formica
Laji: fusca
Kaksiosainen nimi

Formica fusca
Linnaeus, 1758

Katso myös

  Mustamuurahainen Wikispeciesissä
  Mustamuurahainen Commonsissa

Mustamuurahainen eli etelänmustahainen (Formica fusca) on Formica-sukuun kuuluva nimensä mukaisesti ruumiiltaan kokonaan ruskeanmusta muurahaislaji, jonka sääret ovat vaaleanruskeat. Työläisen koko on 4,5–7 millimetriä. Mustamuurahaista esiintyy Suomessa Lappia myöten mutta se on yleisin Etelä-Suomessa[2]. Pohjois-Suomessa yleisempi laji on hyvin samannäköinen pohjanmustamuurahainen[3] (Formica lemani).

Mustamuurahainen ei rakenna kekoja, vaan pesii maan alla, kannossa, mättäässä tai lahopuussa. Mustamuurahaisen pesässä on yleensä joitakin satoja tai muutamia tuhansia työläisiä. Pesissä saattaa olla useita kuningattaria, tyypillisesti 1-15 mutta joskus jopa muutamia satoja[4]. Mustamuurahainen elää monenlaisissa elinympäristöissä, kuten hakkuuaukioilla, teiden penkoilla ja metsien ja soiden reunoilla.


Mustamuurahainen saattaa joskus tehdä tuhoja puutarhoissa.selvennä

[5]

Pihamauriaisen ja mustamuurahaisen erot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustamuurahainen sekoitetaan usein pihamauriaiseen eli "sokerimuurahaiseen", mutta ne on kuitenkin helppo erottaa toisistaan:lähde?

  • Mustamuurahainen on hieman isompi (työläisen koko 4,5-7 mm) kuin mauriainen (työläisen koko 3,5-5 mm)
  • Pihamauriainen on lyhytjalkaisempi sekä liikkuu hitaammin ja kömpelömmin kuin Formica-suvun muurahaiset
  • Mustamuurahainen ei viihdy sisätiloissa
Mustamuurahaistyöläinen

Mustamuurahaisella tehtyjä tutkimuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin mustamuurahaisten muuttavan ruokailutapojaan sienitaudille altistuttuaan. Ne lisäävät ruokavalioonsa reaktiivista happiradikaalia vetyperoksidia, joka kasvatti taudista selviämisen todennäköisyyttä. Luonnossa muurahaiset voisivat saada tällaisia yhdisteitä esimerkiksi raadoista, vaurioituneista kasveista tai kirvoista.[6][7][8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Juho Paukkunen: Mustamuurahainen (etelänmustahainen) – Formica fusca Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  2. mustamuurahainen (etelänmustahainen) - Formica fusca | Yleiskuvaus | Suomen Lajitietokeskus laji.fi. Viitattu 24.2.2024.
  3. pohjanmustamuurahainen (pohjanmustahainen) - Formica lemani | Yleiskuvaus | Suomen Lajitietokeskus laji.fi. Viitattu 24.2.2024.
  4. Bernhard Seifert: The ants of Central and North Europe. Boxberg: lutra, 2018. ISBN 978-3-936412-07-9.
  5. Muurahaisetkin lääkitsevät itseään – Uutiset - Tiede Tiede. Viitattu 26.8.2015.
  6. Tiedon jyvät | Muurahaisetkin ottavat lääkettä Helsingin Sanomat. 25.8.2015. Viitattu 24.2.2024.
  7. Ants medicate to fight disease academic.oup.com. Viitattu 24.2.2024.
  8. Jason Rissanen, Danaë Nyckees, Torsten Will, Heikki Helanterä, Dalial Freitak: Formica fusca ants use aphid supplemented foods to alleviate effects during the acute phase of a fungal infection. Biology Letters, 2023-11, 19. vsk, nro 11. PubMed:37964577. doi:10.1098/rsbl.2023.0415. ISSN 1744-957X. Artikkelin verkkoversio. en

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä eläimiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.