Mustamolli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mustamolli
Black Molly 1.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Hammaskarppikalat Cyprinodontiformes
Heimo: Hammaskarpit Poeciliidae
Alaheimo: Poeciliinae
Suku: Poecilia
Laji: sphenops
Kaksiosainen nimi
Poecilia sphenops
Valenciennes, 1846
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Mustamolli Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Mustamolli Commonsissa

Mustamolli (Poecilia sphenops) on pitkälle jalostettu synnyttävä hammaskarppi, joten sitä ei tavata tässä muodossa luonnossa ollenkaan. Luonnonvaraiset mollit ovat kotoisin Keski- ja Etelä-Amerikasta. Akvaariossa molleja on pidetty jo yli 100 vuotta. Sametinvärisen mustamollin käyttäytyminen ja vaatimukset akvaariossa vastaavat hyvin paljon perinteistä mollia. Mustamolli tarvitsee elääkseen melko lämmintä vettä, n. 26-28 C. Veden pH-arvon tulisi olla 7-8. Koko aikuisena on noin 5-8 cm, ja akvaarion minimikooksi suositellaan noin 80 litraa, mutta mitä suurempi, sen parempi.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustamollit syövät melko monipuolista ruokaa. Hiutaleruoka on pääsääntöinen ravintomuoto, mutta myös levät ja pakasteruoat ovat hyvää vaihtelua ravintoon. Pienet pelletit ja pienet elävät hyönteiset kuuluvat myös ruokavalioon.

Sukupuolierot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukupuolierot ovat melko selkeät, kuten kaikilla synnyttävillä hammaskarpeilla. Koiraat ovat pienempiä kuin naaraat. Naarailla on myös pulleampi vatsa. Vielä varmempaa on katsoa sukupuoli eväsiittimestä, joka on koirailla.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustamollien viljely on helppoa, sillä ne lisääntyvät jatkuvasti, mikäli kalat viihtyvät akvaariossa ja vesiarvot ovat oikeat. Naaras kantaa poikasia noin 3,5-4 viikkoa. Vielä nykyäänkin kun ostaa mustamollin, voi sen poikasista osa olla kirjavia, sillä musta väri ei ole kovin vallitseva ominaisuus. Mustamolli viihtyy hyvin pareittain, parvessa tai haaremittain. Suositeltavaa on, että yhtä koirasta kohti olisi vähintään kaksi tai kolme naarasta. Akvaariossa pitää olla paljon kasvillisuutta, jotta poikaset pääsevät piiloon, ja näin pysyvät hengissä.

Evämuunnokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustamollista on tehty myös joitain evämuunnoksia, kuten lyyrapyrstöinen mustamolli. Niitä on saatavilla melko usein.

Sairaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustamollissa on huonoa se, että ne ovat taitavia kalastamaan itselleen pilkkutaudin, joka on jossain määrissä hankalaa. Nykyään on kuitenkin lääkkeitä pilkkutautiin, ja oikeat vesiarvot edesauttavat taudin välttämistä. Kalojen lääkitseminen kuitenkin on syytä nähdä ainoastaan oireiden hoitamisena. Oikea tapa olisi korjata kalojen asuinolosuhteet. Suomessa hanavesi on monilla seuduilla pehmeää ja neutraalia, kun taas mollit vaativat melko kovaa ja hieman emäksistä akvaariovettä. Raakaveden manipulointi molleille sopivaksi on mahdollista mutta pitkällä aikavälillä ei ehkä suositeltavaa ylimääräisen vaivan ja altaan muiden asukkaiden vuoksi. Pääosin akvaariokalat ovat pehmeiden ja happamien vesien asukkaita joita veden kovettaminen ja pH-arvon nostaminen ei miellytä. Pehmeässä vedessä mollit usein sairastuvat helpommin ja jäävät lyhytikäisiksi. Varsinkin Aasialaisissa kasvatuslaitoksissa mustamollit kasvatetaan joskus suolaisessa vedessä, joka vaikeuttaa niiden sopeutumista makeaan veteen. Näistä syistä olisi viisainta järjestää molleille oma lajiallas joissa niiden vesiarvovaatimukset voidaan ottaa paremmin huomioon. Yleensä kuitenkin mollit ovat perheen pienempien suosikkeja ja mollit muiden suosikkien kera laitetaan kaikki yhteen ja samaan seura-akvaarioon. Tästä syystä perheen vanhempien olisi hyvä seurata ja miettiä mitä kaloja kotiin hankitaan. Monesti viisain ratkaisu on kun jättää mollit ostamatta seura-akvaarioon.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]