Mustakondori

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mustakondori
Coragyps-atratus-001.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Päiväpetolinnut Accipitriformes
Heimo: Kondorit Psittacidae
Suku: Coragyps
Laji: atratus
Kaksiosainen nimi
Coragyps atratus
(Bechstein, 1783)
Levinneisyyskartta
Mustakondorin levinneisyys
Mustakondorin levinneisyys
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Mustakondori Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Mustakondori Commonsissa

Mustakondori (Coragyps atratus) on Etelä-Amerikassa ja Pohjois-Amerikan kaakkoisosissa elävä suurikokoinen petolintu. Se ei ole kovinkaan läheistä sukua Euroopassa ja Aasiassa elävälle mustalle munkkikorppikotkalle.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustakondorilla on kiiltävän musta höyhenpeite ja harmahtava, höyhenetön pää ja kaula. Nokka on lyhyt ja koukkumainen. Linnun pituus on noin 65 cm ja siipien kärkiväli jopa puolitoista metriä. Sillä ei ole laulamiseen tarvittavia elimiä, joten se voi äännellä vain sihisemällä hiljaa tai murahtelemalla.

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustakondoria tavataan lähes koko Etelä-Amerikassa sekä Meksikossa, Keski-Amerikassa ja Yhdysvaltojen eteläosissa.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustakondori viihtyy avoimessa maisemassa, jossa on siellä täällä pensaita. Sitä ei yleensä tavata vuoristossa.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustakondori ei yleensä rakenna varsinaista pesää, vaan munii sopivaan kuoppaan. Munia on yleensä kaksi, joskus kolme tai vain yksi.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustakondori on haaskalintu, joka syö myös munia ja nuoria nisäkkäitä. Jotkut mustakondorit ovat oppineet hakemaan ravintoa kaatopaikoilta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Coragyps atratus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 9.10.2013. (englanniksi)