Mustajalkatylli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mustajalkatylli
Snowy Plover Morro Strand.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Rantalinnut Charadriiformes
Alalahko: Kahlaajat Charadrii
Heimo: Kurmitsat Charadriidae
Suku: Tyllit Charadrius
Laji: alexandrinus
Kaksiosainen nimi
Charadrius alexandrinus
Linnaeus, 1758
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Mustajalkatylli Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Mustajalkatylli Commonsissa

Mustajalkatylli (Charadrius alexandrinus) on pienikokoinen kahlaaja, jota tavataan Suomessa muutaman kerran vuodessa. Lajin nimesi Carl von Linné vuonna 1758.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selkäpuoli, päälaki ja siivet ovat ruskeankirjavat, vatsapuoli ja "kasvot" valkeat. Tylleille tyypillinen tumma kaulus katkeilee ja on usein vain pari tummaa läikkää kaulan sivuilla. Silmä erottuu selvästi tummana, ja sen takana on ruskea läikkä. Nokka on lyhyt, tanakka ja tumma. Lajin pituus on noin 15–20 cm, siipien kärkiväli 35–45 cm ja paino 30–55 g, keskimäärin 46 grammaa.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pesii subtrooppisessa ilmastossa Japanista Välimerelle, sekä Perussa, Chilessä, Yhdysvaltain eteläosissa ja Karibialla. Leviämisalueensa pohjoisimmissa osissa se on muuttolintu. Maailman populaation koko on 280 000–460 000 yksilöä. Lajin kanta on elinvoimainen.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustajalkatylli pesii sekä matalilla suojaisilla merenrannoilla että sisämaan alavien alueiden järvillä ja lammilla.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mustajalkatyllin muna.

Normaalisti vain yksi pesye vuodessa, poikkeuksellisesti 2. Pesä on avoimesti maassa, usein hiekassa. Mustajalkatylli munii kolmesta viiteen munaa, yleensä 3. Munat ovat usein puolittain hiekkaan hautautuneita. Haudonta alkaa viimeisen munan ilmestyttyä ja se kestää 24-27 päivää. Molemmat puolisot hautovat, erään tutkimuksen mukaan naaras pääasiassa päivällä ja koiras yöllä. Poikaset kuoriutuvat samanaikaisesti ja ovat pesäpakoisia. Poikaset oppivat lentämään noin kuukauden ikäisinä ja itsenäistyvät pian sen jälkeen. Sukukypsä 1- tai 2-vuotiaana.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisämaassa pääasiassa hyönteiset, merenrannikolla äyriäiset, nilviäiset ja madot.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Cramp, Stanley (päätoim.) 1985: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. III. – Oxford University Press. Hong Kong. ISBN 0-19-857506-8
  • ADW

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Charadrius alexandrinus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 23.5.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]