Musta madonna

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Częstochowan Musta madonna.

Musta madonna tai Musta neitsyt on maalaus tai veistos mustaihoisesta Neitsyt Mariasta. Sanaa käytetään varsinkin Euroopassa keskiajalla tai aikaisemmin tehdyistä Mustista madonnoista.

Musta madonna tarkoittaa erityisesti myös Neitsyt Mariaa, joka kuvataan mustaihoisena afrikkalaisena, joka on suosittu kuvatyyppi Afrikassa ja alueilla, joissa on suuria mustaihoisia väestöjä, kuten Brasiliassa ja Yhdysvalloissa.

Veistokset voivat olla tehty eebenpuusta tai muusta tummasta puusta, mutta materiaalin valinnan merkityksestä on myös kiistelty. Toisten teosten on arveltu olleen alun perin vaaleaihoisia, mutta tulkittu niiden tummentuneen ajan kuluessa, esimerkiksi kynttilöiden aiheuttaman karstan takia. Tätä on tarjottu useimpien keskiaikaisten ”mustien” Marian kuvien selitykseksi, mutta tämän tulkinnan ovat haastaneet ne, jotka uskovat Mustien madonnien värin olevan tarkoituksellinen siksi, että Neitsyt Maria oli tummaihoinen.

Mustia madonnia tavataan tavallisesti katolisilta alueilta. Veistokset ovat useimmiten puuta, mutta toisinaan myös kivisiä, usein maalattuja ja ne ovat noin 75 senttimetriä korkeita ja peräisin 1000–1400-luvuilta. Veistostyypissä on kaksi pääryhmää, vapaana seisovat ja valtaistuimella istuvat. Kuvat ovat tavallisesti bysantin tyylisiä ikoneita, jotka on usein tehty Italiassa 1200- tai 1300-luvuilla. Euroopassa on noin 450–500 Mustaa madonnaa, riippuen luokittelusta. Ranskassa on ainakin 180 vierge noire -veistosta, sekä satoja ei-keskiaikaisia kopioita. Jotkut niistä ovat museoissa, mutta useimmat sijaitsevat kirkoissa tai pyhäköissä ja uskovaiset kunnioittavat niitä. Muutamat yhdistetään ihmetekoihin ja ne vetävät puoleensa melko suuria joukkoja pyhiinvaeltajia.

Częstochowan Jumalanäidin ikoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erityisen tunnettu ihmeitätekevä ikoni on puolalaisen Częstochowan pauliinilaisluostarin Jumalanäidin ikoni. Tätä ikonia kunnioittavat kymmenet tuhannet ihmiset vuosittain; paikka on yhä nykyäänkin Puolan tärkein pyhiinvaelluskohde. Kuvaan liitetään useita ihmetekoja. Ikonissa kuvatun tumman Jumalanäidin poskessa näkyy kaksi miekaniskua, jotka on tapana esittää myös kuvasta tehtävissä ikonikopioissa. Jäljet syntyivät ihmelegendan mukaan vuonna 1430, kun luostarista ikonin siihen liittyvine koruineen varastaneet rosvot eivät päässeet liikkeelle ikonin kanssa hevosvaunuillaan, sillä hevoset eivät suostuneet lähtemään eteenpäin. Varkaat suuttuivat, iskivät kimmastuksissaan kuvaa miekalla ja heittivät sen maahan. [1]

Tunnetuimpana ihmeenä, johon kuva liitetään, pidetään vuonna 1655 lopussa tapahtunutta protestanttisen Ruotsin kuningas Kaarle X Kustaan 3 000 miehen piirityksen epäonnistumista. Kun vahva piiritysjoukko 40 päivän kuluttua luopui vain 160 sotilaan ja 70 munkin vahvuisen, mutta muurien suojaaman luostarin piirityksestä, pidettiin voittoa Jumaläidin huolenpidon merkkinä luostarista, kaupungista ja koko katolisesta valtakunnasta. Puolalaisten laaja mielipide ja sotaonni kääntyi yleisestikin ruotsalaisvastaiseksi piirityksen jälkeen. Pian Ruotsin kuninkaan kaikkiaan 17000 miehen sotajoukot oli häädetty maasta. Huhtikuussa 1656 ruotsalaista sukujuurta oleva Puolan kuningas Juhana II Kasimir julisti Neitsyt Marian Puolan kuningattareksi. Ikonin maine kasvoi. Kasimir teki pyhiinvaellusmatkan kaupunkiin ja osallistui puolisoineen symbolisesti myös korjaustöihin. [1]

Esimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Paweł Sugowski: Częstochowan Jumalanäidin arvoitus. (Teemanumero: ihmeitätekevät ikonit) Ikonimaalari, 2011, nro 2, s. 28–35. Helsinki: Suomen ikonimaalarit ry.

Lähteet, joihin ei viitata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Michael P. Duricy: Black Madonnas The Marian Library/International Marian Research Institute. Arkistoitu 3.10.2012. Viitattu 14.12.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Musta madonna.