Murtovarkaus
Murtovarkaus tarkoittaa sitä, että joku murtautuu lukittuun tilaan, kuten esimerkiksi asuttuun asuntoon tai muuhun suljettuun tilaan, ja anastaa sieltä irtainta omaisuutta. Toisin sanoen kyseessä on varkaus, jonka yhteydessä tapahtuu murto.[1]
Käsitteenä murto tai murtautuminen tarkoittaa sitä, että tekijä väkivallan tai viekkauden avulla rikkoo tai avaa lukon, ikkunan tai jonkin muun esteen päästäkseen oikeudettomasti sisään (toisen hallinnassa olevaan) suljettuun tilaan. Sen sijaan omassa hallinnassaan olevaan tilaan kuten asuntoonsa tai autoonsa tällä tavoin tunkeutuminen ei ole tässä mielessä murto.
Suomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Murtovarkautta ei ole Suomen rikoslaissa erikseen määritelty eikä tällaista rikosnimikettä ole itsenäisesti olemassa. Sen sijaan tekijä tuomitaan olosuhteista ja tarkoitusperistään riippuen eri rikoksista seuraavasti:
- Törkeä varkaus [2] tai sen yritys
- Mikäli tarkoituksena on varastaa irtainta omaisuutta, rikoksentekijä murtautuu asuttuun asuntoon ja varkaus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.
- Mikäli tarkoituksena on varastaa irtainta omaisuutta, mutta kyseessä ei ole asuttu asunto tai teko ei muuten täytä törkeän varkauden tunnusmerkistöä.
- Mikäli tekijällä ei ole omaisuuden anastustarkoitusta vaan hän murtautuu tai tunkeutuu asuntoon esimerkiksi saadakseen yösijan tai häiritäkseen asukkaita.
- Murron yhteydessä rikottujen esineiden (lukko, ikkuna tai muuta) vahingoittamisesta, mikäli tekijää ei tuomita vakavammasta rikoksesta ja jos asianomistaja vaatii vahingonteosta rangaistusta. Jos tekijä tuomitaan varkaudesta, häntä ei sen lisäksi tuomita erikseen vahingonteosta. Vahingonteko rikosnimikkeenä tulee kysymykseen esimerkiksi tapauksessa, jossa tekijä murtautuu kaupan tuulikaappiin saadakseen lämpimän yösijan, mutta hänellä ei ole tarkoituksenaan varastaa mitään.
Murtovarkauksista epäillyiksi päätyneistä henkilöistä ulkomaalaisia oli poliisin tilaston mukaan noin 30–50 prosenttia ennen vuotta 2015. Poliisin 2015 antaman arvion mukaan Suomessa reilusti yli puolet tai jopa lähes 90 prosenttia murtovarkauksista saattoi olla ulkomaalaisten rikollisten tekemiä.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Nykysuomen sanakirja, osa III (L–N). Helsinki 1966.
- ↑ Rikoslain 28. luvun 2 § (Arkistoitu – Internet Archive) Finlex, Ajantasainen lainsäädäntö, finlex.fi
- ↑ Rikoslain 28. luvun 1 § (Arkistoitu – Internet Archive) Finlex, Ajantasainen lainsäädäntö, finlex.fi
- ↑ Rikoslain 24. luvun 1 § (Arkistoitu – Internet Archive) Finlex, Ajantasainen lainsäädäntö, finlex.fi
- ↑ Rikoslain 35. luvun 1 § (Arkistoitu – Internet Archive) Finlex, Ajantasainen lainsäädäntö, finlex.fi
- ↑ Hyytinen, Tuomas: Poliisi: Suurin osa asuntomurroista ulkomaista käsialaa Yle Uutiset. 19.1.2015.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Korkeimman oikeuden ennakkopäätös KKO 2006:99 (Tuomion perustelujen kohdat 3–9) Finlex. 4.12.2006. Viitattu 5.8.2021.