Kontortamänty
| Kontortamänty | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Havupuut Pinophytina |
| Luokka: | Havupuut Pinopsida |
| Lahko: | Pinales |
| Heimo: | Mäntykasvit Pinaceae |
| Suku: | Männyt Pinus |
| Laji: | contorta |
| Kaksiosainen nimi | |
| Alalajit | |
|
|
| Katso myös | |
Kontortamänty (Pinus contorta) on mäntyjen sukuun ja mäntykasvien heimoon kuuluva puu. Kontortamänty on alun perin kotoisin Pohjois-Amerikasta. Sen alkuperäinen levinneisyysalue ulottui Alaskasta Brittiläiseen Kolumbiaan ja sieltä aina Kaliforniaan asti. Se muodostaa yleensä laajoja puhtaita metsiköitä.[2]
Punainen: Pinus contorta subsp. latifolia
Sininen: Pinus contorta subsp. murrayana
Alalajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kontortamännyllä on kolme alalajia, joista yhdestä on kaksi muunnosta. Tieteellisen nimen perässä lukee suuripiirteinen elinalue.
- Pinus contorta subsp. contorta – rannikolla Alaskasta Kaliforniaan
- Pinus contorta subsp. contorta var. contorta – Alaskasta Luoteis-Kaliforniaan
- Pinus contorta subsp. contorta var. bolanderi – Kalifornian ja Washingtonin rannikolla
- Pinus contorta subsp. murrayana – Pohjois-Kalifornian ja Washingtonin sisämaassa
- Pinus contorta subsp. latifolia – Pääosin Kanadassa ja osin Coloradossa
Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kontortamänty voi olla 30–40 metriä korkea, mutta yleensä paljon pienempi, erityisesti subsp. contorta, kun taas subsp. murrayana voi kasvaa jopa 50 metriä korkeaksi. Puun kaarna on tummanharmaa ja muistuttaa paljon metsäkuusta. Kontortamännyn neulaset ovat pidemmät ja vihreämmät kuin Suomessa yleisellä metsämännyllä. Neulaset ovat parillisia ja usein kiertyneitä, pituudeltaan 3–7 cm. Kävyt ovat samaten 3–7 cm:n pituisia. Osa niistä on serotiinisia, eli ne avautuvat vasta, kun joutuvat korkeisiin lämpötiloihin (metsäpaloon). Subsp. murrayana vapauttaa siemenensä heti, kun ne ovat kypsiä.
Suomessa ensimmäiset kontortamännyt istutettiin vuonna 1910 Mustilan Elimäkeen; silloiset istuttajat tunsivat puun nimellä murraynmänty. Suomessa puu menestyy aina Pohjois-Lapissa asti. Niitä on istutettu noin 10 000 hehtaarin alueelle lähinnä 1970-luvulla. Ruotsissa kontortamäntyä kasvaa 50 kertaa suuremmalla alueella, pääasiassa Sveanmaan luoteisosassa ja Norlannissa.[3]
Nuori kontortamänty kasvaa nopeammin kuin kotoinen metsämänty, kasvu kuitenkin hidastuu huomattavasti puun vanhetessa. Nopea kasvuvauhti mahdollistaa puun käytön puuteollisuuden raaka-aineena, se tuottaa myös 1,5 kertaa enemmän selluloosaa. Kontortamänty ei kuitenkaan ole Suomen luontainen puulaji, joten ympäristö voi olla rankka; mm. lumi ja myrskyt ovat olleet haittana puun kasvulle. Myöskään kontortamännyllä ei ole luontaista vastustuskykyä tietyille hyönteis- tai sienituholaisille. Toisaalta se on resistentti haapaa väli-isäntänään käyttävälle männynversoruosteelle, joka voi ajoittain pahoin vaurioittaa metsämännyn nuorten tainten versoja.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Farjon, A.: Pinus contorta IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 6.11.2016. (englanniksi)
- ↑ PikkuPuu – Kontortamänty
- ↑ Kontortamänty – Metsä vastaa
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen Lajitietokeskus: Kontortamänty (Pinus contorta)
- Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Kontortamänty (Pinus contorta)
- ITIS: Pinus contorta (englanniksi)
- Invasive Species Compendium: Lodgepole pine (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Pinus contorta (englanniksi)
- USDA Forest Service: Lodgepole Pine (Pinus contorta) (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Pinus contorta (lodgepole pine) (englanniksi)
|