Muratit
Wikipedia
| Muratit | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hedera helix | ||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
| |
Muratit (Hedera) on kasvisuku araliakasvien (Araliaceae) heimossa. Siihen kuuluu määrittelytavasta riippuen toistakymmentä lajia, jotka kasvavat Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Aasiassa.
Muratit ovat ainavihantia ilmajuuriensa avulla tukea pitkin kiipeleviä ja suikertelevia köynnöskasveja. Lehdet pitkissä versoissa ovat vuoroittaisia. Nuorissa oksissa ne ovat liuskaisia, mutta täyskasvuisilla yksilöillä ehytlaitaisia. Kellanvihreät, syksyllä avautuvat kukinnot ovat pallomaisissa, tiiviissä kukinnoissa. Kukat sisältävät runsaasti nektaria, ja ne ovat tärkeää ravintoa myöhäissyksyn hyönteisille. Talvella kypsyvät siemenet (6 mm) ovat mustia marjoja, ja ne ovat linnuille mieluista ravintoa. Ihmisille ne kuitenkin ovat myrkyllisiä.
Euroopassa yleisin laji on Hedera helix, josta tunnetaan lukuisia muotoja. Arborescens on pistokkaista lisättävä pystykasvuinen muoto. Muratteja käytetään seinien, muurien ja pylväiden koristeluun, mutta usein myös maanpeitekasvina. Suomessa muratit eivät yleensä ole talvenkestäviä, mutta hyvän lumisuojan turvin ne voivat menestyä matalana kasvina ulkonakin tyydyttävästi. Suomen oloihin sopii parhaiten ulkona kasvatettavaksi Baltiasta kotoisin oleva lajike Hedera helix baltica. Lukuisista puutarhamuodoista varsinkin kirjavalehtiset lajikkeet ovat suosittuja ruukkukasveja. Muita lajeja: Hedera colchica ja Hedera hibernica.

