Mulla Nasraddin

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo kansanperinteen veijarihahmosta. Wikipediassa on artikkeli myös samannimisestä pilalehdestä.
Kerran miehet kysyivät Mulla Nasreddinilta, miksi hän ratsasti aasin selässä takaperin. Hän vastasi: Jos istun kasvot menosuuntaan päin, te olette takanani. Mikäli te tuolloin menette edelleni, olen teidän takananne. Kummassakaan tilanteessa emme kohtaa kasvokkain. Siksi tämä on kaikkein järjellisin tapa.

Mulla Nasraddin on Lähi-idän kansanperinteen tunnetuin veijarihahmo, ”viisas narri”, jonka touhut ovat epäsovinnaisia ja näennäisen yksinkertaisia. Turkissa hänet tunnetaan nimellä Hocan ja arabimaissa häntä kutsutaan Dzuhaksi. Hänellä on monia muitakin nimiä, esimerkiksi Hodza.

Mulla Nasraddin syntyi 1200-luvulla Hortun kylässä Eskişehirin maakunnassa, josta muutti Aksehiriniin ja myöhemmin Konyaan.

Hänestä kerrotaan lukuisia tarinoita ja vitsejä, ja hänen yksinkertaisuutensa taakse kätkeytyy syvää viisautta: hänestä kertovia tarinoita on otettu myös islamilaisen mystiikan käsikirjoihin. Myös Lähi-idän kansanhuumori kukoistaa tässä tunnetuimmassa edustajassaan. Hän on hyvin tunnettu hahmo niin Iranissa, Turkissa, Egyptissä, Kreikassa kuin monissa muissakin maissa. Armenialais-kreikkalainen mystikko G. I. Gurdjieff mainitsee Mulla Nasraddinin tärkeäksi oppi-isäkseen.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Valkoisen kaupungin viisas mulla. Kertomuksia mulla Nasraddinista. Suom. Jaakko Hämeen-Anttila. Basam Books 1996.
  • Laajennettu laitos: Viisas narri. Kertomuksia mulla Nasraddinista. Basam Books 2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]