Muiston pysyvyys
Wikipedia
Muiston pysyvyys, La persistencia de la memoria (myös Pehmeät kellot ja Ajan kuluminen), on espanjalaisen taidemaalari Salvador Dalín tunnetuin maalaus. Kooltaan 24×33 cm oleva surrealistinen öljyvärimaalaus on tehty vuonna 1931 ja se on yksi 1900-luvun tärkeimmistä maalauksista.
Maalauksessa pääosassa on kolme taskukelloa, jotka näyttävät sulavan. Etualalla on kiinteä kello, joka kuhisee muurahaisia, jotka Dalín tuotannossa symboloivat lahoamista. Maalauksessa kaikki ihmisen luoma on katoavaista, ainoaa pysyvää on taustalla kohoavat rantakalliot, missä muiston todellinen pysyvyys on. Kellot näyttävät eri aikaa, sillä Dalín unimaailmassa lakkaamatta etenevällä ajalla ei ole merkitystä. Cap Creusin kallioiden ikuisuuden rinnalla ajan tekninen mittaaminen on loppujen lopuksi joutavaa ja merkityksetöntä. Nämä samaiset Cap Creusin kalliot esiintyvät toistuvasti Dalín maalauksissa.
Muiston pysyvyys asetettiin näytteille vuoden 1932 alussa Julien Levyn galleriassa New Yorkissa ja se oli alkusysäys Salvador Dalín menestykselle Yhdysvalloissa. Nykyään maalaus on New Yorkissa Museum of Modern Artissa.
[muokkaa] Lähteet
Frank Weyers - Salvador Dalí Elämä ja tuotanto
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Muiston pysyvyys MoMAn sivuilla (englanniksi)
