Esikolumbiaaniset intiaanikulttuurit
Wikipedia
Esikolumbiaaniset intiaanikulttuurit: Paleointiaanit saapuivat Amerikkaan viimeistään jääkauden päättyessä luultavasti ylittämällä silloin kuivana olleen Beringin salmen. Paleointiaanit metsästivät mammutteja, mastodontteja ja muita norsueläimiä. Tuhansien vuosien kuluessa suurriista hävisi, ja paleointiaanit jakautuivat vaihe vaiheelta moniin kieliryhmiin. Laajoille alueile syntyi elämäntapa, missä metsästettiin, kalastettiin ja kerättiin kasveja liikkumalla vuodenaikojen mukaan edullisille alueille pienryhminä. Eri seuduilla eri elinkeinot olivat eriasteisesti tärkeitä: yksille keräily, toisille metsästys. Jo noin 8000 eaa. monilla paikoilla alettiin viljellä puutarhapalstoja. Maanviljelyn merkitys kasvoi monilla alueila aikojen mukana, mikä lopulta synnytti kiinteää kyläasutusta, joka kehittyi voimakkaiksi päällikökunniksi ja aikaa myöten joillain alueilla valtioiksi. Monien intiaaniheimojen elämään liittyi monia uskomuksia ja uskonnollisia riittejä. Kauppaa käytiin jo varhain hyvin pitkiä reittejä pitkin. Kansakunnat ja heimot sotivat keskenään ja aikaa myöten vaeltelivat toistensa alueille.
Amerikan mantereella tapahtui kulttuurikehitystä Vanhasta Maailmasta riippumatta espanjalaisvalloitukseen asti. Tunnetuimmat intiaanisivilisaatiot olivat mayojen kaupunkivaltiot sekä asteekkien ja inkojen imperiumit. Mesoamerikassa ja Perun seuduilla rakennettiin suuria kaupunkeja. Muualla Amerikan mantereilla eli samaan aikaan ihmisiä eri kulttuurivaiheissa, oli alkeellisia kalastuksella, metsästyksellä ja keräilyllä eläviä yhteisöjä, oli liikkuvia metsästäjä- maanviljelijöitä jne. sivilisoitumattomia kulttuureja. Kummunrakentajat, pueblokulttuuri ja Kolumbian intiaanikulttuurit olivat alueita, joilla oli orastavaa sivilisaatiokehitystä.
Espanjalaisvalloitus tuhosi edistyneimmät intiaanivaltakunnat, ja Pohjois-Amerikassa työnnyttiin länteen 1800-luvulla. Sivistystä kehittyi Mesoamerikassa ja Keski-Andeilla, mutta melko lähelle sivistystä päästiin myös Kolumbiassa ja puebloalueella sekä Mississippin jokilaaksossa. Muualla oli metsästäjiä, keräilijöitä jotka olivat liikkuvia, ja maanviljelijöitä jotka usein asuivat paikallaan.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Intiaanikulttuurien kehitys
Varhaisin intiaanikulttuuri oli paleointiaanien suurriistan ja pienriistankin metsästykseen ja keräilyyn pohjautuva elämäntapa. Mammutit, jättiläislaiskiaiset ja hevoset sekä kamelit metsästettiin sukupuuttoon Amerikasta, osin ne hävisivät jääkauden lopussa. Noin 10000 vuotta tapahtui ilmastonmuutos, joka hävitti suurriistalta laitumia. Suurriistan hävittyä monet niihin erikoistuneet jääkauden aikaiset pedotkin kuolivat. Riistan vähetessä ja väkiluvun kasvaessa keräilyn ja sittemmin maanviljelyn merkitys kasvoi, ja väestö asettui paikoilleen asumaan. Varhaisesta keräilystä ja viljelystä kertovat jauhinkivet ja survimet.
Pitkälle intiaanikultturit kehittyivät Keski-Andeilla ja Mesoamerikassa. Vahvoja kulttuureja olivat Pohjois-Amerikassa kummunrakentajien ja pueblokulttuuri sekä jotkut Kolumbian varhaiset intiaanikulttuurit.
[muokkaa] Amerikan asuttaminen ja varhainen kivikausi
On tehty joitain löytöjä, jotka joidenkin tutkijoiden mukaan viittaavat jopa 50000-15000 vuotta vanhaan ihmisasutukseen Amerikassa. Valtaosa tutkijoista ei näihin löytöihin usko. Varmasti Amerikassa oli ihmisiä noin 13500-12000 vuotta sitten, jolloin vallitsi paleointiaanien Clovisin metsästyskulttuuri, jonka pääriistaa olivat mammutit ja mastodontit. Varhainen kulttuuri muistutti Euroopan Jääkauden ajan myöhäispaleoliittisia metsästäjäkulttuureja. Clovisin kulttuuri levisi nopeasti laajalle alueelle Pohjois-Amerikassa moniin erilaisiin ympäristöihin. On luultavaa, että ihmiset saapuivat Amerikkaan hieman ennen Clovisia. Etelä-Amerikassa oli ihmisiä viimeistään 11000 vuotta sitten. Clovis-kulttuuri hävisi mammuttien hävittyä, ja tilalle tuli jättimäistä pitkäsarvista biisonia metsästävä Folsom-kulttuuri sekä monia muita kulttuureja. Folsomin jälkeen kehittyi lukuisia Plano-kulttuureja.
Ei ole tarkkaa tietoa siitä, milloin Amerikka on asutettu. Y-kromosomimuutosten perusteella ihmisten arvellaan vaeltaneen Amerikkaan Siperiasta noin 18000-15000 eaa. Tulokkaat ovat tulleet monena aaltona, viimeinen muuttoaalto viimeisinä noin 6000 eaa. veneellä. Tähän kuuluvat ehkä eskimot ja na dene-ihmiset.
Eniten geneettistä sukulaisuutta vanhan maailman kansoista on esimerkiksi korealaisiin ja mongoleihin. Intiaanit lienevät kehittyneet esimongolideista.
[muokkaa] Maanviljelyn alku Amerikoissa
Maanviljely alkoi Amerikoissa 10000-8000 vuotta sitten eli 8000-6000 eaa. Alussa viljeltiin kurpitsaa, papua, avocadoa ja paprikaa ns. puutarhaviljelynä. Kurpitsaa tarvittiin astioihin. Luultavasti maanviljely alkoi alueilla, joilla oli korkeusvaihteluista johtuvia pieniä "mikroympäristöjä". Maanviljely laskeutui alaville maille vasta myöhemmin. Koska puutarhavihanneksia ei osattu säilöä, laajamittainen viljely ei kannattanut pitkään aikaan, ja siirtyminen viljelyyn oli hitaampaa kuin Lähi-idässä viljelyn alkuaikoina. Näin keräily, kalastus ja metsästys olivat pitkään pääasiallinen ravinnon lähde. Tehuacánin laaksossa Etelä-Meksikon vuoristossa näkyy asteittainen kehitys keräilytaloudesta kohti maissin viljelyä. Siellä ilmaantui maissin tähkiin viljelystä kertovia muutoksia viimeistään 4000 eaa., kun viljely oli alkanut noin 5000 eaa. Maissia voitiin varastoida pitkiä aikoja. On melko varmaa, että viljelykasveja on etsitty kokeilemalla vuosituhansia. Perussa maissinviljely keksittiin joko siellä tai Meksikosta saadun mallin mukaan. Meksikossa metsästys ja keräily menettivät merkityksensä pääasiallisena ravinnon lähteenä 2000—1500 eaa. ja Perun ylängöillä 3200—1700 eaa.
[muokkaa] Maanviljelyn kehitys ja sivilisaatio
Kastelu- ja pengerviljely alkoi Perussa viimeistään noin 2800—2600 eaa ja Keski-Amerikassa noin 2000-1500 eaa. (Olmeekit noin 1500 kaivoivat kastelukanavia). Meksikossa penkereitä rakennettiin ensimmäisen kerran joskus välillä 1000 - 0 eaa. Pengerviljely mahdollisti maanviljelyn esim. vuoristossa. Atsteekit rakensivat chinampoja, vesikasveista ja mudasta kelluvia puutarhasaaria, ja mayat suosivat kaskiviljelyä. Nämä kehittyneet viljelytekniikat mahdollistivat suuren väestönkasvun. Perun varhaismmat suuret seremoniakeskukset, joissa oli temppeleitä, olivat Supéjoen laaksossa Huaca de los Idolosissa ja Huaca de los Sacrificiosissa noin 2900 eaa. Noin 2900-2600 eaa. Perun rannikolle syntyi suuria keskuksia: Caral, Aspero, Huaca Prieta ja El Paraiso sekä ylängölle La Galgada, Huaricoto ja Kotosh. Ensimmäiset keskukset kävivät kauppaa ympäristönsä kanssa, hankkien tavaroita, joita eivät itse kyenneet tuottamaan. Kalastuskeskukset vaihtoivat tuotteitaan maatalouskeskusten tuotteisiin.
[muokkaa] Keramiikka
Keramiikka-astiat, poltetusta savesta tehdyt astiat, ovat hyviä viljan säilytysastioita, sillä tuholaiset eivät pääse niihin, jos ne suljetaan tiiviisti. Tämä mahdollistaa viljan varastoinnin ja käytön "rahanakin". Keramiikka on saatetu kesiä Amerikassa monta kertaa tai levitä kaupan mukana. Tiedetään että esim. Mesoamerikan ja Perun avälillä oli yhteyksiä. Etelä-Amerikan keramiikan alkuperä lienee jossain Panaman-Kolumbuan.Equadorin-Vanezuelan, ja ehkä Amazonin tienoilla. Taperinhan keramiikkalöytöjä on väitetty hyvin vanhoiksi, muttei tätä kyetä todistamaan. Noin 4000—3600 eaa. oli ehkä keramiikkaa Kolumbian San Jacintossa, Puerto Hormigassa noin 3100 eaa. ja Valdiviassa Equadorissa noin 2600 eaa. (n. 2900-2350 eaa.). Vanhin Perun keramiikka oli Huaca Prietassa 2300 eaa., Keski-Andeilla 1800 eaa. keramiikka yleistyi, jolloin alkoi "alkuaika". Mesoamerikan vanhin keramiikka on löydetty Guerrerosta Puerto Marquesista ajalta noin 2400 eaa., ja Tehuacanin laaksossa 2300 eaa. Karibian merellä keramiikka alkoi Salanoid-kulttuurissa noin 2000 eaa.
[muokkaa] Valtiot ja sivilisaatiot
Noin 1700-1200 eaa. alkoi olmeekkialueella sivilisaatiokehitys, jossa päällikkökunnalle rakennettiin valtavia seremoniakeskuksia. Varsinaisena valtiona pidetään vasta mayojen ja sapoteekkien kaupunkivaltioita. Sapoteekkikulttuuri syntyi noin 500 eaa. Noin 300-700 eaa. Mesoamerikassa nousi monia voimakkaita sivilisaatioita, kuten Teotihuacán ja mayat. Näiden perinteitä jatkoivat mm. tolteekit ja asteekit, jotka loivat Teotihuacánin tapaan molemmat suurvallan. Perussa ei keksitty varsinaista kirjoitusta joka on sivilisaation tuntomerkki, mutta siellä kehittyneet valtiot omaavat muuten kaikki sivilisaation piirteet. Perussa alkoi rannikolla syntyä suuria asutuskeskuksia jo noin 2800-2600 eaa., mm Supoejoen laakson Caral. Nämä kasvoivat keramiikan keksimisen jälkeen noin 2000 eaa. todella valtaviksi. Rakennettiin suuria pohjakaavaltaan U-maisia temppeleitä. Noin 900 eaa. levisi Equadorissa ja Perussa laajalle valtavia kivisiä rakennelmia rakentanut Chavin-kulttuuri. Noin ajanlaskun alun tienoilla syntynyt Moche oli kuningaskuntamainen valtio, jonka seuraajat Tiahuanaco, Chimor ja inkat loivat omat imperiuminsa.
[muokkaa] Intiaanikulttuurien luokitus
Usein käytetty intiaanikulttuurien luokitus:
- Liittinen (paleointiaanit)
- Arkaainen maanviljelyn kehitys, alussa puutarhaviljelyä, maissi tuli myöhemmin mukaan
- Formatiivinen (muotoutumisvaihe eli esiklassinen, kylät kasvavat kaupungeiksi)
- Klassinen kukoistus suuria kaupunkivaltioita
- Jälkiklassinen suuria imperiumeja
[muokkaa] Pohjois-Amerikan intiaanikulttuurit
- Pääartikkeli: Pohjois-Amerikan intiaanikulttuurit
[muokkaa] Keski-Amerikan eli Mesoamerikan intiaanikulttuurit
- Pääartikkeli: Mesoamerikan intiaanikulttuurit
Varhaista puutarhamaista maanviljelyä harjoitettiin Mesoamerikassa noin 8000-6000 eaa. alkaen. Noin 5000-3500 eaa. alkanut maissin viljely johti suurten kylien syntyyn Meksikonlahden seuduilla, jonne kehittyi noin 1500-1200 eaa. mahtavia olmeekkien päällikkökuntia. Niin sanotulla klassisella kaudella noin 300-900 jaa. syntyivät teotihuacanin ja mayojen suuret kaupungit. Tolteekit ja asteekit ilmestyivät vasta vuoden 900 jaa. jälkeen.
[muokkaa] Etelä-Amerikan intiaanikulttuurit
- Pääartikkeli: Etelä-Amerikan intiaanikulttuurit
Peru oli Etelä-Amerikan intiaanikulttuurien kehityksen kärkialuetta. Noin 8000-6000 eaa. alkoi maanviljely Perussa. Se oli puutarhaviljelyä. Noin 5000 eaa. kasvoi kalastuksen merkitys, ja maissia alettiin viljellä Etelä-Amerikassa noin 5000-4000 eaa. Perussa syntyi suuria keskuksia noin 2800-2600 eaa., ja aikaisemmin Kolumbian ja Equadorin keksitty keramiikka yleistyi siellä noin 2000 eaa., jolloin rannikon keskukset kasvoivat todella suuriksi. Noin 1000 aaa levittäytyi Chavinkulttuuri laajalle alueelle. Sen jälkeen tuli paikalliskulttuureja kuten Moche. Tämän jälkeen kukoistivat Tiwanakun ja Warin laajat valtiot. rannikon valtioita olivan muun muassa Lambayeque ja Chimor. Inkat nousivat merkittäväksi mahdiksi vasta 1400-luvun lopulla. Keski-Andien reuna-alueile syntyi valtiota heikompia päällikkökuntia, mm Kolumbiaan Muisca. Muilla alueilla alettiin ensmmän tai vähemmän järjestyneissä ryhmissä, heimoissa tai päällikökunnissa espanjalaisten tulon aikoihinn vaihtelevalla tavalla joko kiinteästi, puoliliikkuvasti tai liikkuvasti: pääosin metsästäen, kalastaen tai maata viljellen heimosta riippuen.
