Muinainen Lähi-itä

Wikipedia
Ohjattu sivulta Muinaisen Lähi-idän kaupungit
Loikkaa: valikkoon, hakuun


Muinainen Mesopotamia
EufratTigris
Assyriologia
Kaupungit / Imperiumit
Sumer: UrukUrEriduKišLagašNippur
Akkadin imperiumi: AkkadBabylonIsinSusa
Assyria: AssurNiniveDur-ŠarrukinNimrud
BabyloniaKaldea
ElamAmorilaiset
HurrilaisetMitanni
KassiititUrartu
Kronologia
Sumerilainen kuningasluettelo
Assyrian kuninkaat
Babylonian kuninkaat
Kieli
Nuolenpääkirjoitus
SumeriAkkadi
ElamiittiHurrilaiset
Mytologia
Enūma Eliš
GilgamešMarduk
Sumerien uskonto
Babylonian uskonto
Kulttuuri
TaideKirjallisuusMusiikki
Babylonialaiset numerot
Hammurabin laki

Muinainen Lähi-itä: Muinaisessa Lähi-idässä alkoi maanviljely joskus 10000-8500 eaa. Samoihin aikoihin alettiin pitää lampaita ja vuohia, myöhemmin noin 7000 eaa. nautoja kotieläiminä. Maanviljelyn kehitys vei Lähi-idän kehittymään viimeistään noin vuonna 6000 eaa. kohti sivilisaatiota. Ihmiset asettuivat asumaan jokilaaksoihin, minne syntyi tuottoisan kasteluviljelyn avulla suuria kaupunkeja. Kirjoitustaitoa pidetään sivistyksen merkkinä. Se keksittiin Uruk-kaudella. Varhainen sivistys nähtiin mm. Etelä-Mesopotamian Sumerissa, Elamissa ja Faaraoiden Egyptissä. Historia vyörytti esiin monia alueelle vaeltavia kansoja, ja enemmän tai vähemmän lyhytikäisiä pikkuvaltioita ja suurvaltoja. Sumerin jälkeen tuli Babylonia ja Assyria. Muinaisessa Egyptissä oli oma kulttuurinsa koko vanhan ajan. Assyrian mahti oli voimakkain n. välillä 1300- 720 eaa. Uus-Babylonian valtakunta jonka kuningas Nebukadnesar valloitti Israelin, kukistui noin 539 eaa. Persian vallatessa sen. Lähi-idän muinaisen ajan voidaan katsoa päättyneen noin 330 eaa. tapahtuneeseen Aleksanteri Suuren valloitusretkeen. Tämän jälkeen hellenismi levisi alueelle.

Lähi-idän muinaishistoria (Orientin muinaishistoria) käsittelee varhaisten kaupunkivaltioiden syntyä ja kasvua sekä kansainvaelluksia. Lähi-itä ulottuu Egyptistä Israelin kautta Iraniin, ja mukaan kuuluu Turkki. Alueella kehittyivät maanviljely ja myös ensimmäiset sivilisaatiot. Ensimmäisenä syntyivät Sumerin kaupunkivaltiot kuten Eridu, Uruk ja Kiš; pian tämän jälkeen Egypti yhdistyi kaupungeista suureksi valtakunnaksi sotien kautta.

Muinaisen Lähi-idän alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muinainen Lähi-itä Amarna-kaudella.

Muinaisen Lähi-idän alueita

  • Mesopotamia
    • Etelä-Mesopotamia
    • Pohjois-Mesopotamia
  • Levantti ja Syyria
  • Anatolia eli Turkki ja Länsi-Iran
  • Iran
    • Elam
    • Keski- ja Pohjois-Iran
    • Itäinen alue: Urartu
  • Egypti
  • Kaukasus ja Turkmenistan

Muinaisen Lähi-idän vaikutuspiirissä olevia reuna-alueita olivat mm Egyptin eteläpuolinen Sudan, Balkanin niemimaa ja Kreikka ja Turkmenistanin ja Uzbekistanin eteläosat sekä itäinen Iran ja Afganistan. Näille säteili vanhana aikana Lähi-idän kulttuurikehitys ja niissä saattoi syntyö keskitettyjä valtioita.

Luettelo aikakausista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi Milloin oli
eaa. vuotta sitten
Kivikausi
(2000000 BP3300 eaa.)
Paleoliittinen kausi
(2000000 BP8300 eaa.)
Varhaispaleoliittinen 2 000 000 BP300 000 BP
Keskipaleoliittinen 300 000 BP30 000 BP
Myöhäispaleoliittinen 30 000 BP12 000 BP
Epipaleoliittinen 12 000 BP8300 eaa.
Neoliittinen kausi
(8300 eaa.4500 eaa.)
Esikeraaminen neoliittinen 8300 eaa.5500 eaa.
Keraaminen neoliittinen 5500 eaa.4500 eaa.
Kalkoliittinen
(4500 eaa.3300 eaa.)
Varhaiskalkoliittinen 4500 eaa.4000 eaa.
Myöhäiskalkoliittinen (Ghassulin kulttuuri) 4000 eaa.3300 eaa.
Pronssikausi
(3300 eaa.1200 eaa.)
Varhaispronssikausi
(3300 eaa.2000 eaa.)
Varhaispronssikausi I 3300 eaa.3000 eaa.
Varhaispronssikausi II 3000 eaa.2700 eaa.
Varhaispronssiakausi III 2700 eaa.2200 eaa.
Varhaispronssiakausi IV 2200 eaa.2000 eaa.
Keskipronssikausi
(2000 eaa.1550 eaa.)
Keskipronssikausi I 2000 eaa.1750 eaa.
Keskipronssikausi II 1750 eaa.1650 eaa.
Keskipronssikausi III 1650 eaa.1550 eaa.
Myöhäispronssikausi
(1550 eaa.1200 eaa.)
Myöhäispronssikausi I 1550 eaa.1400 eaa.
Myöhäispronssikausi II A 1400 eaa.1300 eaa.
Myöhäispronssikausi II B 1300 eaa.1200 eaa.
Rautakausi
(1200 eaa.586 eaa.)
Rautakausi I
(1200 eaa.1000 eaa.)
Rautakausi I A 1200 eaa.1150 eaa.
Rautakausi I B 1150 eaa.1000 eaa.
Rautakausi II
(1000 eaa.586 eaa.)
Rautakausi II A 1000 eaa.900 eaa.
Rautakausi II B 900 eaa.700 eaa.
Rautakausi II C 700 eaa.586 eaa.

Vuosituhannet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

n. 10. vuosituhat eaa.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

9. vuosituhat eaa.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

8. vuosituhat eaa.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

7. vuosituhat eaa.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 7000 eaa. – Punjabin alueen kulttuuri (Pakistanissa ja Intiassa)
  • Mesopotamian ensimmäinen keramiikka
  • Lehmä kotieläimeksi Lähi-idässä

6. vuosituhat eaa.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kehitys kohti sivilisaatiota alkaa
  • Kesteluviljely alkaa, asutus siirtyy etelä-mesopotamian tulvatasangoille
  • n. 5400 eaa. Keinokastelua Keski Mesopotamiassa (Sawwan?)
  • maanviljely Niilin laaksoon
  • Pyörä ja aura muinaisessa Mesopotamiassa
  • n. 5100 eaa. Eridun temppeli Etelä-Mesopotamiassa

5. vuosituhat eaa.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

4. vuosituhat eaa.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Esidynastinen Egypti, Muinaisen Egyptin alkuvaihe
  • Lagaš
  • Sumeri: Ur, Uruk, Kiš
  • Susa
  • n. 3900 Urin kaupunki Mesopotamiassa
  • Naqadan kulttuuri 4000–3000 eaa. Egyptissä
  • Sumerin sivilisaatio, kaupunkivaltiot hieman ennen 3600 eaa.
  • Kishin dynastiat I–IV
  • n. 3200 eaa. – Kuningas Narmer yhdistää Ylä- ja Ala-Egyptin
  • n 3500 eaa. Sahara alkaa aavikoitua
  • n. 3400–3300 Ur-Nina, ensimmäinen lagashin kuningas, ensimmäinen historian henkilö, jonka tunnemme.
  • Mesopotamia alkaa kaupungistua, samoin Egypti, noin 3500–3400 eaa.
  • Urukin ja Susan savitaulut, esimmäinen kirjoitus
  • Dreija ja purje Lähi-idässä
  • Egyptin historian esivaihe ja nolladynastia

3. vuosituhat eaa.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2. vuosituhat eaa.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Muinainen Lähi-itä.