Muinainen Lähi-itä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Muinaisen Lähi-idän kartta.
Osa artikkelisarjaa
Mesopotamia
Chaldean king.

Muinainen Lähi-itä käsittää Lähi-idän valtiot ja kulttuurit ajalta ennen ajanlaskua. Muinaisessa Lähi-idässä alkoi maanviljely noin 10 000–8500 eaa.[1]Samoihin aikoihin alettiin pitää lampaita ja vuohia, myöhemmin noin 7000 eaa. nautoja kotieläiminä. Maanviljelyn kehitys vei Lähi-idän kehittymään viimeistään noin vuonna 6000 eaa. kohti sivilisaatiota. Ihmiset asettuivat asumaan jokilaaksoihin, minne syntyi tuottoisan kasteluviljelyn avulla suuria kaupunkeja. Kirjoitustaitoa pidetään sivistyksen merkkinä. Se keksittiin Uruk-kaudella. Varhainen sivistys nähtiin mm. Etelä-Mesopotamian Sumerissa, Elamissa ja faaraoiden Egyptissä. Alueelle vaelsi monia kansoja, jotka muodostivat enemmän tai vähemmän lyhytikäisiä pikkuvaltioita ja suurvaltoja. Sumerin jälkeen tuli Babylonia ja Assyria.[2] Muinaisessa Egyptissä oli oma kulttuurinsa koko vanhan ajan.[3] Assyrian mahti oli voimakkain n. välillä 1300–720 eaa. Uus-Babylonian valtakunta, jonka kuningas Nebukadnesar valloitti Israelin, kukistui noin 539 eaa. Persian vallatessa sen. Lähi-idän muinaisen ajan voidaan katsoa päättyneen noin 330 eaa. tapahtuneeseen Aleksanteri Suuren valloitusretkeen. Tämän jälkeen hellenismi levisi alueelle.

Lähi-idän muinaishistoria (Orientin muinaishistoria) käsittelee varhaisten kaupunkivaltioiden syntyä ja kasvua sekä kansainvaelluksia. Lähi-itä ulottuu Egyptistä Israelin kautta Iraniin, ja mukaan kuuluu Turkki. Alueella kehittyivät maanviljely ja myös ensimmäiset sivilisaatiot. Ensimmäisenä syntyivät Sumerin kaupunkivaltiot kuten Eridu, Uruk ja Kiš; pian tämän jälkeen Egypti yhdistyi kaupungeista suureksi valtakunnaksi sotien kautta.[4][5]

Muinaisen Lähi-idän alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muinainen Lähi-itä Amarna-kaudella.

Muinaisen Lähi-idän alueita olivat Mesopotamia, johon kuuluivat Etelä- ja Pohjois-Mesopotamia, Levantti, Syyria, Anatolia (Turkki), Persia (Iran), Elam, Urartu, Egypti ja Kaukasuksen alue.

Muinaisen Lähi-idän vaikutuspiirissä olevia reuna-alueita olivat mm. Egyptin eteläpuolinen Sudan, Balkanin niemimaa ja Kreikka ja Turkmenistanin ja Uzbekistanin eteläosat sekä itäinen Iran ja Afganistan. Näille säteili vanhana aikana Lähi-idän kulttuurikehitys ja niissä saattoi syntyä keskitettyjä valtioita.[6]

Luettelo aikakausista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi Milloin oli
eaa. vuotta sitten
Kivikausi
(2 000 000 BP – 3300 eaa.) 		Paleoliittinen kausi
(2 000 000 BP – 8300 eaa.) 		Varhaispaleoliittinen 2 000 000 BP – 300 000 BP
Keskipaleoliittinen 300 000 BP – 30 000 BP
Myöhäispaleoliittinen 30 000 BP – 12 000 BP
Epipaleoliittinen 12 000 BP – 8300 eaa.
Neoliittinen kausi
(8300 eaa. – 4500 eaa.) 		Esikeraaminen neoliittinen 8300 eaa. – 5500 eaa.
Keraaminen neoliittinen 5500 eaa. – 4500 eaa.
Kalkoliittinen
(4500 eaa. – 3300 eaa.) 		Varhaiskalkoliittinen 4500 eaa. – 4000 eaa.
Myöhäiskalkoliittinen (Ghassulin kulttuuri) 4000 eaa. – 3300 eaa.
Pronssikausi
(3300 eaa. – 1200 eaa.) 		Varhaispronssikausi
(3300 eaa. – 2000 eaa.) 		Varhaispronssikausi I 3300 eaa. – 3000 eaa.
Varhaispronssikausi II 3000 eaa. – 2700 eaa.
Varhaispronssiakausi III 2700 eaa. – 2200 eaa.
Varhaispronssiakausi IV 2200 eaa. – 2000 eaa.
Keskipronssikausi
(2000 eaa. – 1550 eaa.) 		Keskipronssikausi I 2000 eaa. – 1750 eaa.
Keskipronssikausi II 1750 eaa. – 1650 eaa.
Keskipronssikausi III 1650 eaa. – 1550 eaa.
Myöhäispronssikausi
(1550 eaa. – 1200 eaa.) 		Myöhäispronssikausi I 1550 eaa. – 1400 eaa.
Myöhäispronssikausi II A 1400 eaa. – 1300 eaa.
Myöhäispronssikausi II B 1300 eaa. – 1200 eaa.
Rautakausi
(1200 eaa. – 586 eaa.) 		Rautakausi I
(1200 eaa. – 1000 eaa.) 		Rautakausi I A 1200 eaa. – 1150 eaa.
Rautakausi I B 1150 eaa. – 1000 eaa.
Rautakausi II
(1000 eaa. – 586 eaa.) 		Rautakausi II A 1000 eaa. – 900 eaa.
Rautakausi II B 900 eaa. – 700 eaa.
Rautakausi II C 700 eaa. – 586 eaa.[7]

Vuosituhannet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

n. Kymmenes vuosituhat eaa.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mesoliittinen, epipaleoliittinen metsästys- ja keräilykulttuuri vallitsi ja Israelin seuduilla oli Natufin kulttuuri.[8]

Yhdeksäs vuosituhat eaa.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neoliittinen kausi alkoi yleisesti Lähi-idän alueella ja lammas ja vuohi kesytettiin. Mesopotamiassa syntyi maanviljely. Jerikosta on löydetty neoliittinen kylä, joka on peräisin ajalta noin 8350 eaa.

Kahdeksas vuosituhat eaa.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin 8000 eaa. oli kyliä Nevali Corissa, nykyajan Turkissa ja 7500 eaa. oli Çatalhöyük, hyvin suuri neoliittinen kylä Turkissa. Samalla vuosituhannella perustettiin Sagalassos-niminen kylä Lounais-Turkissa. Pakistanissa ja Intiassa alkoi Punjabin alueen kulttuuri.

Seitsemäs vuosituhat eaa.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mesopotamiassa syntyi ensimmäinen keramiikka ja lehmä kesytettiin kotieläimeksi Lähi-idässä. Tällä vuosituhannella syntyivät Hassuna-, Halaf- ja Samarra-kulttuurit.[9]

Kuudes vuosituhat eaa.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kehitys kohti sivilisaatiota alkoi. Noin 5400 eaa. keinokastelu aloitettiin Keski-Mesopotamiassa, mahdollisesti Sawwanissa. Asutus siirtyi Etelä-Mesopotamian tulvatasangoille. Varhaisin sumerilainen sivilisaatio on tältä ajalta.[10] Niilin laaksossa aloitettiin maanviljely. Mesopotamiassa otettiin käyttöön pyörä ja aura. Noin 5100 eaa. rakennettiin Ericin temppeli Etelä-Mesopotamiassa. Tepe Sialkiin, nykyisen Iranin alueelle, tuli asutusta ja Kaksoisvirtainmaassa alkoi Ubaid-kulttuuri.[11]

Viides vuosituhat eaa.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin 4500 eaa. Elamin Susa ja Sumerin Kiš perustettiin. Noin 4570 eaa. – 4250 eaa. oli Merimden kulttuuri Niilillä. Noin 4400 eaa. – 4000 eaa. oli Badarin kulttuuri Niilillä. Noin 4000 eaa. sumerilainen kirjoitus syntyi Mesopotamiassa. Ajan kulttuureja olivat Sialk, Gerzeh ja Naqada[12], joka oli esidynastisen Egyptin, muinaisen Egyptin alkuvaiheen kulttuuri. Akkadin aikakausi alkoi.[13]

Neljäs vuosituhat eaa.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Egyptissä jatkui Naqada-kulttuuri ja myöhemmin alkoi nolladynastia. Ajan merkittäviä valtakuntia olivat Elam, Lagaš, Sumer, missä syntyi sivilisaatio ja kaupunkivaltioita hieman ennen 3600 eaa.. Ajan merkittäviä kaupunkeja olivat Ur Mesopotamiassa noin 3900, Uruk,[14] Kiš ja Susa. Urukin kaupungista saivat nimensä Uruk-kausi ja Uruk-kulttuuri.[15]Noin 3200 eaa. kuningas Narmer yhdisti Ylä- ja Ala-Egyptin. Noin 3500 eaa. Sahara alkaa aavikoitua. Noin 3400–3300 astui valtaan Ur-Nina, ensimmäinen Lagašin kuningas, ensimmäinen yleisesti tunnettu historian henkilö. Mesopotamia alkaa kaupungistua ja Egypti alkoi kaupungistua noin 3500–3400 eaa. Tällä vuosituhannella ilmestyvät Urukin ja Susan savitaulut, ensimmäinen kirjoitus sekä keksittiin dreija ja purje.

Kolmas vuosituhat eaa.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Egyptin vanha valtakunta ja thiniittikausi alkoivat. Ajan merkittäviä valtakuntia olivat Sumer, Akkad (Agade) ja Larsa. Ajan merkittäviä kaupunkeja olivat Uruk, Ur, Kiš[16] Isin, Babylon, Mari ja En Esur[17]. Amorilaisia oli Pohjois-Syyriassa. Vähä-Aasiassa, Troijassa oli vaiheet III-V. Urin kaupunki kukoisti Ubaidin aikakauden jälkeen Vanhan Babylonian aikakaudella.[18] Akkadissa alkoi uusi valtakausi.[19]

Toinen vuosituhat eaa.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Egyptissä oli keskivaltakunta ja uusi valtakunta. Ajan merkittäviä valtakuntia olivat Arzawa, Kizzuwatna,[20] Babylonia, Assyria, Yamhad, Mitanni[21] ja Urartu.[22] Ajan merkittäviä kaupunkeja olivat Mari, Kanaan, Ugarit, Kadesh ja Mediggo. Samalla vuosituhannella perustettiin Israelin kuningaskunta. Ajan merkittäviä kansoja olivat heettiläiset, hurrilaiset, kassiitit ja luuvilaiset.[23][24] Troijassa oli vaiheet VI-VII. Heettiläiset valloittivat Babylonian noin 1600 eaa. ja myöhemmin assyrialaiset valtasivat alueen.[25]

Ensimmäinen vuosituhat eaa.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uuden-Babylonian aikakausi oli 612–539, minkä jälkeen Persia valloitti Babylonian.[26] Tämän vuosituhannen valtakuntia olivat myös Uus-Assyria, Meedia ja Persia.[27]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Egypti, Kanaan and Israel in Ancient Times The History Of Ancient Near East. Viitattu 6.12.2014. (englanniksi)
  2. ↑ Sumer, Akkad, Babylon and Assyria Ancient Mesopotamia. Viitattu 6.12.2014. (englanniksi)
  3. ↑ Jacques Kinnauer: History of Ancient Egypt The Ancient Egypt Site. 17.9.2014. Viitattu 6.12.2014. (englanniksi)
  4. ↑ Sumer 13.11.2014. Encyclopaedia of Britannica. Viitattu 6.12.2014. (englanniksi)
  5. ↑ The Coming of the Sea Peoples The History of the Ancient Near East. Viitattu 6.12.2014. (englanniksi)
  6. ↑ Varhaiset korkeakulttuuritArkistoitu kopio Taidehistoria. Arkistoitu 15.1.2003. Viitattu 7.12.2014.
  7. ↑ Time Line of The Ancient Near East 1979. Anavian Gallery. Viitattu 7.12.2014. (englanniksi)
  8. ↑ Epipaleotic (European Mesolithic) Natufian Culture of Israel The History of the Ancient Near East. Viitattu 6.12.2014. (englanniksi)
  9. ↑ Hassuna-Halaf-Samarra cultures Archaeology of Mesopotamia. Viitattu 6.12.2014. (englanniksi)
  10. ↑ Sumerian Ancientscripts.com. Lawrence Lo. Viitattu 6.12.2014. (englanniksi)
  11. ↑ The Ubaid Period Historicity. 30.12.2006. Viitattu 6.12.2014. (englanniksi)
  12. ↑ Predynastic 5,500-3,100 BC 20.6.2011. Tour Egypt. Viitattu 6.12.2014. (englanniksi)
  13. ↑ The Rise of Sumer and the Akkadian PeriodArkistoitu kopio Cultural Property Training Resource, Iraq. Depatment of Defense Legacy Program. Arkistoitu 19.11.2012. Viitattu 6.12.2014. (englanniksi)
  14. ↑ Sumerian
  15. ↑ The Uruk Period Historicity. 13.11.2006. Viitattu 6.12.2014. (englanniksi)
  16. ↑ Sumer, Akkad, Babylon and Assyria
  17. ↑ Leppänen, Mikko: Israelista löytyi 5 000 vuotta vanhan kaupungin rauniot – kohteessa oli aikoinaan katuverkko, viemäröinti ja tuhansia asukkaita, yle.fi, 7.10.2019, viitattu 8.10.2019
  18. ↑ Ancient Ur (Tell Muqayyar) The History of the Ancient Near East. Viitattu 6.12.2014. (englanniksi)
  19. ↑ The Akkadian Period Heilbrunn Timeline of Art History. The Metropolitan Museum of Art. Viitattu 6.12.2014. (englanniksi)
  20. ↑ Michael Roaf: ”Allies and enemies”, Cultural Atlas of Mesopotamia and the Ancient Near East, s. 132-136. Oxford: Equinox, 1990. ISBN 0-8160-2218-6. (englanniksi)
  21. ↑ Jona Lendering: Mitanni Articles on ancient history. Livius.org. Viitattu 7.12.2014. (englanniksi)
  22. ↑ Urartu 2014. Encyclopædia Britannica. Viitattu 7.12.2014. (englanniksi)
  23. ↑ Hittite 2014. Encyclopædia Britannica. Viitattu 7.12.2014. (englanniksi)
  24. ↑ Hurrian State of Urkesh & Nawar (Nagar) KA, The History Files. Kessler Associates. Viitattu 7.12.2014. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  25. ↑ Old Babylonian Period The History of the Ancient Near East. Viitattu 6.12.2014. (englanniksi)
  26. ↑ Old Babylonian Period
  27. ↑ Time Line of The Ancient Near East

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Muinainen Lähi-itä.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Muinainen_Lähi-itä&oldid=21048815”