Muinaisen Egyptin maa ja väestö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Muinaisen Egyptin maa ja väestö Egyptin halki virtaa Niili, joka tekee ympärillään olevasta 1–20 km leveästä jokilaaksosta viljavan. Niili tulvi sadekautena joka vuosi peittäen laakson, ennen kuin Assuanin pato rakennettiin. Tulvat toivat mukanaan hedelmällistä lietettä viljalle. Faaraoiden aikainenkin muinainen Egypti koostui Niilin suistosta eli deltasta, jota kutsuttiin Ala-Egyptiksi, ja Luxorin tienoilla oli Ylä-Egypti. Egyptiä on sanottu Niilin lahjaksi, maa eli Niilin lietteellä ja oli riippuvainen Niilin tulvien osumisesta oikealla tavalla.

Muinaisen Egyptin maa ja väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niilin jokilaaksoa satelliittikuvassa


Historiallinen Egypti ulottui suunnilleen Niilin suistosta 1. kataraktille asti Assuanin lähelle. Ylä-Egyptissä oli tiheän väestön alue, niin kuin Ala-Egyptissä.

Suistoalue on viuhkan, lootuksen tai kolmion muotoinen alue Kairosta pohjoiseen. Jos Niili tulvi 1–1,2 m liian vähän, tuli kuivuus ja nälänhätä, ja 0,7 m liian suuri vedennousu hävitti suiston aluetta. Egyptissä oli viljeltyä maata noin 33 000–36 000 km² suistosta Sudanin rajalle 1 532 km:n matkalta. Niilin laakson leveys on noin 23 km Kairosta Idfuun asti. Niili oli loiva ja helposti purjehdittava Assuaniin asti.

Suiston leveys oli 270 km ja korkeus 160–170 km. Suistossa on viljavaa maata noin 22 000 km², ylempänä Niilillä 12 000 km², enimmäkseen läntisellä joen rannalla.


Muinaisen Egyptin väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Egyptin historiassa vuorottelivat hajoamisen ja yhdistymisen kaudet. Valtakunnan yhdisti aina Ylä-Egypti. Ylä-Egypti oli herkkä Niilin tulvimisen vaihteluille ja nälänhädälle. Luultavasti tämä teki valtakunnan osasta laajenemishaluisen.

Egyptin väestönkasvu pani liikkeelle ensin päällikkökuntien, sitten valtioiden muodostumisen. Mahdollinen syy Egyptin yhdistymiselle saattoi olla taistelu viljelykelpoisesta maa-alasta. Väestönkasvu ajoi alueet taistelemaan keskenään. Vanhana aikana Egyptin väkiluku oli pieni nykyiseen 70 miljoonaan verrattuna. Väestötiheys oli maassa ehkä enimmillään 100–200 as./km².

Arviot Egyptin väestön määrästä ja kehityksestä vanhalla ajalla ovat hataria.


Väestö pyramidin rakentamisen aikoihin välillä 1,5–5 miljoonaa, luultavimmin lähellä kahta miljoonaa noin 2500 eaa.

Keskivaltakunnassa ja uudessa valtakunnassa oli 3–4 miljoonaa tai ehkä 5 miljoonaa asukasta. Rooman aikoina asukkaita oli noin 3–4 miljoonaa, tai jopa 7,5 miljoonaa, kun Rooma valtasi maan 30 eaa.

On tutkittu, että 4. dynastian aikaan eli noin 2500 eaa. eläneet pyramidinrakentajat elivät keskimäärin vain 30–35-vuotiaiksi. Raskas työ ja lukuisat muut vaivat verottivat heidän terveyttään ja elinajan pituuttaan. Tuolloin eläneiden naisten elinajan odote oli vielä matalampi runsaasta lapsivuodekuolleisuudesta johtuen. Uuden valtakunnan aikana ihmiset elivät suunnilleen 40-vuotiaiksi, mutta koska muumiot, joiden perusteella tämä kartoitus on tehty, kuuluivat yläluokan edustajille, alaluokkien ihmisten elinajan ei voida sanoa mitään varmaa. 25–35 % lapsista kuoli ensimmäisen elinvuotensa aikana.

Kuolleena syntyneitä lapsia ei palsamoitu, vaan heidät haudattiin nimettömiin hautoihin autiomaalle tai asuinpaikkojen liepeille. Egyptin historian pitkäikäisimpiä henkilöitä olivat kenties faaraot Pepi II ja Ramses II. Edellä mainittu kuoli 100-vuotiaana ja viimeksi mainittu pitkälti yli 90-vuotiaana.

Harvat ihmistä asuivat kaupungeissa, joista muutamat suurimmat esimerkiksi Memfis, omivat suurimman osan taajamien väestöstä. Tyypillisen egyptiläisen kaupungin keskusta oli tiheään asuttu verrattuna kaupungin reunojen väestötiheyteen.

Egypti kaupungistui esihistoriallisella ajalla. Läntisessä jokisuistossa Marimdessä noin 5000–4100 eaa. oli jopa 20 ha:n keskuksia, joiden koot olivat välillä 1 300–2 000 as. Badarissa oli myöhäistä Ubaidin kulttuuria vastaava kulttuuri ja 5 000 asukkaan keskus 4500 eaa.

Noin 3800 eaa. (Naqada I-kauden keskivaiheilla), Hierakonpoliksessa oli muutama sata asukasta, mutta noin 3400 eaa. Naqada II-kauden keskivaiheilla ehkä 5 000–10 000 asukasta. Tällöin käytiin jo valtakunnan yhdistymissotia ja oli paikallinen keskusvalta. Memfis-nimisessä kaupungissa oli valtakunnan yhdistyessä noin 3100 eaa. yli 30 000 asukasta. Mutta Aleksanteri Suuren aikaan noin 332 eaa. Memfis peitti 50 km², josta ehkä 6 km² keskustassa. Tuolloin Memfiksen väkiluku oli 50 000–200 000 asukasta.

Noin 5000–3000 eaa. saattoi maassa olla muutama sata tuhatta asukasta. Noin 3000 eaa. oli Egyptissä ehkä miljoona asukasta. Väestö kaksinkertaistui suunnilleen 1 000–1 500 vuodessa ja väestönkasvu oli alle 0,1 % vuodessa.

Egyptin arvioitu väkiluku

  • 3000 eaa. 1 miljoona (0,5–1,5 miljoonaa)
  • 2700 eaa. 1,25 miljoonaa (1–2,15 miljoonaa)
  • 2500 eaa. 1,8 miljoonaa (1,2–2,7 miljoonaa)
  • 2300 eaa. 2 miljoonaa (1,5–3 miljoonaa)
  • 1800 eaa. 2 miljoonaa (1,7–3,5 miljoonaa)
  • 1250 eaa. 2,8 miljoonaa (2,2–5 miljoonaa)
  • 500 eaa. 4 miljoonaa (2,3–6,1 miljoonaa)
  • 0 eaa. 5 miljoonaa (3–8 miljoonaa)


Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]