MTV3

Wikipedia
Ohjattu sivulta Mtv3
Loikkaa: valikkoon, hakuun
MTV3
Mtv3 new logo.svg
Lähetykset alkoivat 13. elokuuta 1957
(oma kanava 1993–)
Omistaja MTV Oy
Katsojaosuus Laskua 19,0 % (2013, Finnpanel)
Tunnuslause Uutta koko ajan
Maa Suomen lippu Suomi
Näkyvyysalue Koko maa
Aiemmin MTV, Mainostelevisio
Korvasi kanavan Kolmoskanava
Rinnakkaiskanava(t) MTV3 HD
AVA
Sub
MTV Max
MTV Max HD
MTV Sport 1
MTV Sport 2
MTV Sport 1 HD
MTV Sport 2 HD
MTV Fakta
MTV Leffa
MTV Juniori
HUVI1
HUVI2
Kotisivu www.mtv.fi/mtv3
Saatavuus
Antenniverkko
Digital Kanava 3
dna Welho Kanava 23 (HD)
Satelliitti
Canal Digital Kanava 3 (HD)
Kaapeliverkko
Elisa Kanava 3
dna Welho Kanava 3
Kanava 33 (HD)
Sonera Kanava 3
IPTV (ADSL)
Maxivision Kanava 3
Elisa Kanava 3

MTV3 (puhekielessä usein Maikkari ja Kolmonen) on Suomen katsotuin kaupallinen televisiokanava.[1] Kanava sai alkunsa vuonna 1957 perustetusta Oy Mainos-TV-Reklam Ab:stä (MTV), joka alun perin esitti ohjelmistoaan Yleisradion televisiokanavilla.[2] Vuonna 1982 yrityksen nimi muuttui MTV:ksi ja vuonna 1986 perustettiin Kolmoskanava, jolla MTV3 aloitti vuonna 1993 omana valtakunnallisena televisiokanavanaan. MTV3:n digitaalijakelu aloitettiin digi-tv:n tulon myötä.

Alkujaan MTV:n omisti joukko mainostoimistoja. Vuonna 1998 se siirtyi osaksi Alma Media Oyj:tä. Keväällä 2005 yhtiön omistus siirtyi Alma Medialta ruotsalaiselle Bonnier AB:lle ja Proventus Industrier AB:lle. Vuonna 2007 ruotsalainen viestintäyhtiö Bonnier AB osti Proventuksen osakkeet ja omistaa yhtiön Nordic Broadcasting Oy -yrityksensä kautta. Lisäksi MTV Oy omistaa mediat Sub, Radio Nova, AVA ja MTV Total -kanavapaketin maksukanavat.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaiset vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MTV perustettiin 29. huhtikuuta 1957[2], jolloin Ilmoittajien liitossa väläyteltiin ideaa amerikkalaistyylisestä mainonnasta televisio-ohjelmien yhteydessä. TES-TV oli aloittanut jo pari vuotta aiemmin ja Yleisradio oli vasta aloittamassa lähetyksiään Suomen televisio -kanavalla. Hanketta vetämään perustettiin Oy Mainos-TV-Reklam Ab, jonka johtajaksi tuli Ilmoittajien liiton puheenjohtaja Pentti Hanski. Uuden yrityksen omistajiksi tuli liiton lisäksi merkittäviä mainostoimistoja.

Uusi yhtiö vuokrasi ohjelma-aikaa Yleisradion kanavalta, jonka ohjelmien lomassa se toimi. Yleisradio oli vastahakoinen asiassa, mutta käytännön syistä se myöntyi vuokraamiseen, koska sillä ei ollut varaa tuottaa tarpeeksi omaa ohjelmaa pystyäkseen kilpailemaan TES-TV:n kanssa. 13. elokuuta 1957 oli ensimmäinen lähetys.[2] MTV:n alkutaipaleella sillä oli ohjelma-aikaa vain 10 tuntia viikossa ja sekin parhaimman katseluajan ulkopuolella. Sopimuksen mukaan MTV ei saanut kilpailla Yleisradion kanssa uutisissa, eikä puoluepoliittisia mainoksia saisi esittää.

Yhtiö toimi pienessä toimistossa, josta ohjelmat ja mainokset toimitettiin Yleisradiolle lähettien kautta. Tekniikassa oli muutenkin vielä toivomisen varaa. Mainokset esitettiin ainoastaan suorina lähetyksinä.

Koko yhtiön toiminta oli sen alkuvuosina vaakalaudalla. Vasemmistossalähde? vaadittiin, että ainoastaan valtiollinen toimija voisi lähettää ohjelmia. Yleisradiossa taas ehdotettiin, ettei MTV lähettäisi omia ohjelmiaan lainkaan, vaan lähettäisi pelkkiä lyhyitä mainostaukoja Ylen ohjelmien välissä. Tällaisiin vaatimuksiin ei kuitenkaan myönnytty, vaan yhtiö piti lujasti kiinni itsenäisyydestään.

MTV vakiinnuttaa asemansa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1960-luvun alussa TES-TV ajautui taloudellisiin ongelmiin, sillä se ei pystynyt kilpailemaan mainosrahoista huomattavasti suuremman näkyvyysalueen omanneen MTV:n kanssa. 1964 Yleisradio lopulta osti TES-TV:n ja teki sen Tampereen kanavasta uuden TV2:nsa. MTV vaati uutta kanavaa aluksi kokonaan itselleen, jotta se pystyisi toimimaan itsenäisesti. Nämä toiveet torjuttiin kuitenkin täysin Ylen puolella. Lopulta MTV saatiin myöntymään olemiseen kanavien alivuokralaisena tarjoamalla sille lisää lähetysaikaa, joista merkittävä osa oli nyt TV2:n puolella prime timen aikana.

Näinä aikoina MTV:n toiminta lähti nousuun, vaikka sen tulevaisuus ei edelleenkään ollut täysin taattu. 1967 rakennettiin uusi toimitalo, nk. Pöllölaakso, Helsingin Ilmalaan. Pari vuotta sen jälkeen esitettiin ensimmäinen värilähetys. Näihin aikoihin oli perustettu myös viihdetoimitus, joka alkoi tuottaa talon sisällä draamaohjelmistoa. Ohjelma-aika kasvoi erittäin paljon ja MTV aloitti mainoskampanjan, jossa se korosti suomalaisille mainosrahoitteisen ohjelmiston merkitystä suomalaisen viihteen takaamisessa. Näin se alkoi hitaasti saada katsojia puolelleen: Ylen asiapitoisen ohjelmiston täydentäjänä MTV tarjosi paljon viihdettä kansalle.

1970-luku toi myös muutoksen tuulia. MTV oli mukana perustamassa kaupallisten tv-yhtiöiden yhteistyöjärjestöä EGTA:ta ja se pääsi mukaan myös mukaan Prix Italia -järjestöön. 1970-luvulla alkoi myös kädenvääntö uutislähetyksistä: Yleisradio katsoi, että uutislähetykset olivat 1950-luvulla solmitun sopimuksen nojalla sen yksinoikeus, eikä suostunut perääntymään kiistassa. Kanavan visuaalinen ilme uudistettiin, jolloin käyttöön tuli hyvin monen suomalaisen tuntema sinisen värinen "Mainospöllö".

Ohjelmatarjonta laajenee[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvun alussa saatiin vihdoin käynnistettyä omat uutislähetykset pitkien neuvotteluiden jälkeen. Yleisradion kanssa oli saatu sovittua kompromissi, jossa MTV:llä on uutisia vain kerran illassa Ylen uutisten jälkeen. MTV:llä lähetetyistä Kymmenen uutisista tuli pian hittituote, joka joutui aikataulustaan johtuen käsittelemään asioita erilaiselta kantilta ja paikallisemmasta näkökulmasta kuin Yleisradio.

Nimi Mainostelevisio oli tarkoitettu alun perin vain väliaikaiseksi ja korvaavista nimistä oli järjestetty aikoinaan katsojakilpailukin. Koska varteenotettavia ehdokkaita ei löytynyt ja kansan suussa nimi oli joka tapauksessa vakiintunut MTV:ksi, yhtiön nimi muutettiin lopulta MTV Oy:ksi vuonna 1982.

1970- ja 1980-lukujen vaihteessa MTV oli ehtinyt laajentaa toimintaansa erilaisille aloille, muun muassa perustamalla oman kasettimonistamon, äänilevyprässäämön ja elokuvafilmilaboratorion. 1984 koittivat muutoksen tuulet pitkäaikaisen toimitusjohtajan Pentti Hanskin jäädessä eläkkeelle yhtiön palveluksesta. Tilalle tuli Eero Pilkama, joka oli MTV:n näytelmäohjaaja Inkeri Pilkaman puoliso.

Vähitellen omalle kanavalle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1985 MTV lähti Yleisradion ja Nokian kanssa Kolmostelevisio-projektiin, jossa oli tarkoituksena tarjota lisää kaupallista ulkomaista ohjelmistoa kahden olemassa olleen julkisen palvelun kanavan linjan rinnalle. Kolmoskanava aloitti joulukuussa 1986. MTV sai uuden kanavan kautta lisää ohjelma-aikaa, mutta taloudellisesti se kävi yritykselle raskaaksi. MTV joutui nyt nimittäin kilpailemaan sekä Yleisradion että oman Kolmoskanava-osastonsa kanssa. Suureksi paisunut ohjelma-ajan tarve yhdistettynä tiukkoihin ohjelma-aikojen vuokraussopimuksiin olivat hankalia sekä MTV:lle että Yleisradiolle, joiden ohjelmat saattoivat joutua vuorottelemaan kanavalta toiselle kesken ohjelmankin.

1980- ja 1990-lukujen vaihteessa alkoivat Seitsemän uutiset, iltapäivän makasiiniohjelma Tänään, tässä ja nyt sekä aamulähetys Huomenta Suomi, kaikki uudella Kolmoskanavalla.

MTV halusi toteuttaa vanhan unelmansa omasta toimiluvasta. Yleisradio alkoi myöntyä ajatukselle ja myikin Nokian kanssa osuutensa Oy Kolmostelevisio Ab:sta MTV:lle 1990-luvun alussa. Lopulta 1. tammikuuta 1993 MTV siirtyi omalle kanavalleen ja alkoi lähettää täyspäiväisesti. Mukaan tuli sekä MTV:n että Kolmoskanavan ohjelmistoa. Vanhoista ohjelmakuuluttajista luovuttiin, eivätkä MTV:tä enää sitoneet Yleisradion säännöt muun muassa puoluepoliittisten ohjelmien suhteen. Uuden kanavan nimeksi tuli MTV3.

MTV3:sta tuli täyden palvelun televisiokanava, jolla oli nyt runsaasti lähetysaikaa käytössään. Siitä tuli Suomen suosituin televisiokanava 43 prosentin katselijaosuudella, eikä Yleisradio kyennyt vastaamaan kilpailuun. Ohjelmisto laajeni kokopäiväiseksi, kun iltapäivälähetykset aloitettiin 14. maaliskuuta 1994. Myös MTV3 Tekstikanava, Suomen ensimmäinen kaupallinen teksti-tv-palvelu, aloitettiin. Toiminta laajeni omaan valtakunnalliseen radiokanavaan Radio Novaan 1997.

1990-luvun aikana MTV3 kunnostautui eritoten suorien tapahtumien televisioinnissa. Ohjelmissa palveltiin kaikenlaisia yleisöjä, joten ohjelmia löytyi aina Tangomarkkinoista nuortenohjelma Jyrkiin.

Uudenlaisen median aikakausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1997 aloitti toimintansa Suomen toinen valtakunnallinen mainoskanava Nelonen, joka loi aiemmin varmoille mainosmarkkinoille tiukkaa kilpailua. MTV Oy ja Aamulehti yhdistyivät 1998 Alma Mediaksi ja ensimmäinen siirtyi osaksi uutta yhtymää. Uuden omistajan alla alkoivat kuitenkin vähitellen tiukat säästötoimet, sillä muuttuneessa kilpailu- ja mediatilanteessa toiminta alkoi tuottaa tappiota.

MTV3 luopui uutisia lukuun ottamatta omasta ohjelmatuotannostaan ja MTV Viihde myytiin muualle. Myös ajankohtaisten määrää vähennettiin merkittävästi. Ydinliiketoimintaan liittymättömistä aloista luovuttiin ja suuri osa työntekijöistä irtisanottiin seuraavien muutaman vuoden aikana. Kanava alkoi keskittyä aiempaa enemmän urbaanimpien ja uusia tuotteita enemmän seuraavien katsojien palvelemiseen. 1999 tuli uudeksi toimitusjohtajaksi Ilkka Kylmälä Eero Pilkaman jäädessä eläkkeelle.

2000 otettiin käyttöön uusi digitaalinen lähetysyksikkö ja TVTV! aloitti MTV3:n klassista viihdettä tarjoavana rinnakkaiskanavana kaapelitelevisioverkoissa. Samana vuonna alkoivat maanpäällisen digitaalitelevision koelähetykset.

MTV3 uusi kanavailmeensä täydellisesti 6. syyskuuta 2001 kello 19. Aiempi ilme oli ollut pienine muutoksineen käytössä vuoden 1993 kanavauudistuksesta lähtien. Pöllön tilalle logoon tuli tyylitelty pöllön silmä. MTV Oy:n toimitusjohtajaksi tuli Pekka Karhuvaara. TVTV! muutti nimensä SubTV:ksi (alkuvuonna 2008 Subiksi). 2004 aloitettiin maksutelevisiotoiminta ja markkinoille tuli myös erilaisia uusia internet- ja mobiilipalveluita. MTV Interactive tarjosi vuosituhannen alusta lähtien ilmaisia soittosarjaan perustuvia Internet-yhteyksiä, jotka korvautuivat myöhemmin maksullisilla ADSL-liittymillä. MTV luopui hyvin pian laajakaistaliittymien tarjoamisesta ja toiminta siirtyi Spinboxille.[3]

MTV Oy päätyi vuoden 2005 omistusjärjestelyissä ruotsalaisten Bonnierin ja Proventuksen omistukseen.

Vuonna 2006 MTV Oy toi markkinoille 4 maksutv-kanavaa (MTV Max, MTV Fakta, MTV Leffa ja Sub Juniori). Nykyään kanavien määrä on noussut ja ne muodostavat kokonaisuudessaan MTV3 Kanavapaketin. MTV Oy:n maksutv-kanavilla on 400 000 suomalaista kotitaloutta (2009) asiakkaanaan.lähde? MTV3 Kanavapaketti ovat Suomen katsotuimpia maksullisia tv-kanavia. Katsotuin yksittäinen kanava on MTV Max, jota katsoo viikoittain n. 600 000 katsojaa.

3. marraskuuta 2013 klo 19 MTV3 uusi kanavailmeensä jälleen täysin. Samalla uusiutui myös koko MTV Media muuttaen nimensä pelkästään MTV:ksi. Pöllönsilmälogosta luovuttiin, ja tilalle tuli tyyliteltyjä pöllön sulkia. Edellisen kerran kanavaa oli uudistettu 8 vuotta sitten, vaikkakin vuoden 2005 uudistuksessa pöllönsilmälogoa ei otettu pois käytöstä. Lisäksi MTV3:n sisarkanavat, Sub ja AVA uusivat kanavailmeensä.

Tunnukset ja kanavailmeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuvuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuvuosilta 1960-luvun puoliväliin tunnusfilmissä oli silmiään räpyttelevä pöllö. Toisessa silmässä luki T ja toisessa V. Taustaväri oli musta, koska tunnuksen aikana ei ollut värilähetyksiä. Tunnuksen aikana kuului musiikkia. Tunnus toimi myös mainoskatkotunnuksena.

1966–1975[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1960-luvun puolivälin tienoilla otettiin käyttöön uudistettu tunnusfilmi, jossa pöllö lensi oksalle, "pyöristi" vatsaansa, iski silmää ja lensi iloisesti pois oksalta. Tunnusväri oli harmaa, koska tunnuksen aikana ei ollut värilähetystä, ja tunnuksen aikana kuului musiikkia. Tunnus toimi myös mainoskatkotunnuksena.

1975–1988[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 19751988 MTV:n tunnuksessa oli valkoinen tausta, jolle ilmestyi vuosien 1975-1983 versiossa 48 palloa, joista reunimmaiset näkyivät vain osittain. Palloja oli kuuden värisiä: vihreitä, violetteja, vaaleanpunaisia, oransseja, sinisiä ja ruskeita. Yksi sinisistä palloista suureni ja pyöri oikealle, jolloin paljastui pöllön kasvot. Sen alle ilmestyi teksti ”MTV”. Pöllö iski silmää. Taustaväri oli valkoinen. Tekstin kirjasinlaji vaihtui vuonna 1983, kun Oy Mainos-TV-Reklam-TV Ab:n nimeksi tuli MTV Oy. Samalla palloista tuli kolmiulotteisen näköisiä ja niiden määrä väheni 42:een, mutta musiikki oli sama. Mainoskatkotunnus oli still-kuva, jossa oli musta tausta, jolla oli kolme eriväristä palloa. Kuvan alalaidassa oli MTV:n logo, jonka perässä luki sana ”Jatkuu”. Käytössä oli myös still-kuva, jossa ainoastaan oli MTV:n logo ja teksti "Jatkuu". Mainoskatkotunnuksen aikana ei ollut musiikkia. Joskus mainoskatkotunnuksen sijaan ohjelman aikana pysäytettiin still-kuvaan, jossa luki sitten ohjelman nimi ja "jatkuu...". Kuten esim. Spede Show -ohjelman aikana alkavan mainoskatkon alussa "Spede show / Jatkuu". Näissä viimeksimainituissa tapauksissa mainoskatkotunnukset olivat jo valmiiksi sisällytetty lähetyskäyttöön tarkoitetuissa mastervideonauhoissa, joiden sisältö oli etukäteen jaettu mainoskatkoihin MTV:n omissa ohjelmatuotannoissa.

1988–1989[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 19881989 käytössä olleen tunnuksen alussa oli avaruusteema, jonne ilmestyi sininen, musta ja valkoinen pallo sekä keltainen kolmio. Sininen pallo edusti itse pöllöä, valkoinen pallo sen silmiä, musta pallo sen pupilleja ja kolmio sen nokkaa. Musta ja valkoinen pallo sekä kolmio jäivät sinisen pallon taakse ja sininen pallo muuttui pöllöksi, joka iski silmää. Pöllö katosi taustalle ja sen paikalle ilmestyi teksti ”MTV” yksi kirjain kerrallaan. Samalla tausta muuttui vaaleansiniseksi ja tekstin taakse ilmestyi raitoja. Tunnuksesta käytettiin useammin lyhyempää versiota, josta alku oli leikattu pois ja joka alkoi pöllölogolla. Sen aikana soi tunnusmusiikki. Mainoskatkotunnuksia oli kaksi: toista käytettiin mainoskatkon alussa ja toista mainoskatkon lopussa. Mainoskatkon alkutunnuksessa kuva kutistui kuvaruudun oikeaan alanurkkaan. Mainoskatkon lopputunnuksessa kuva kasvoi kuvaruudun oikeasta alanurkasta peittämään koko kuvaruudun. Mainoskatkotunnuksen musiikki oli eräänlainen hidastettu versio päätunnuksen musiikin loppuosasta ja tausta oli musta. Mainoskatkotunnuksen alussa esiintyivät samat pallot ja sama kolmio kuin päätunnuksessa. Lopuksi ilmestyi teksti ”MTV JATKUU”. Lyhyemmän version musiikkia oli vähän muunneltu. Joskus käytettiin tunnusta jossa avaruusteema ja pöllö sekä MTV:n logo. Teksti "MTV" ja pöllö katosivat taustalle ja ilmestyi teksti "MTV-KANAVA" ja musiikki oli erilainen.

1990–1992[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 19901992 MTV:n tunnuksessa oli sininen tausta, jonne ilmestyi viisi eriväristä neliötä: yksi vasempaan ylänurkkaan, yksi oikeaan ylänurkkaan ja kolme alareunaan vierekkäin. Oikeassa alanurkassa oleva neliö kääntyi vasemmalle, jolloin neliön toiselta puolelta paljastui ykkösverkossa luku 1, kakkosverkossa luku 2 ja kolmosverkossa luku 3 (MTV:n tunnus esitettiin kolmosverkossa vain ennen Huomenta Suomi -ohjelmaa ja sen jälkeen). Myös oikean ylänurkan neliö kääntyi vasemmalle ja sen toiselta puolelta paljastui kirjaimet ”TV”. Tunnukseen ilmestyi M-kirjain, joka peitti suuren osan kuvaruutua. Se neliö, jossa näkyi televisioaseman numero, kääntyi vielä kerran vasemmalle, jolloin sen alta paljastui pöllötunnus. Pöllö iski silmää. Maaliskuun lopusta 1990 vuoden 1992 loppuun asti tunnuksessa oli tummemmat värit ja matalammat soinnut (kuitenkin sama musiikki eri sovituksella) kuin tammi–maaliskuussa 1990. Tosin vuonna 1992 käytettiin satunnaisesti tunnuksen alkuperäistä versiota. Mainoskatkotunnuksen alussa oli neliössä kukin yksi kirjain. Yhdessä neliössä oli pöllö, joka sitten kääntyi mustaksi U-kirjaimeksi. MTV oli kuvan alalaidalla ja kirjaimet muodostivat sanan JATKUU. Kirjain M oli iso ja TV olivat pieniä. Mainoskatkotunnuksessa musiikkia oli hiukan muunneltu. Sitä käytettiin kolmosverkossa vain MTV:n ohjelmien mainoskatkoilla. Vaikka alkuperäisessä tunnuksessa oli erilainen musiikki ja vaalea tausta, kuitenkin silti samat viisi neliöä olivat tunnuksessa.

Tunnusfilmiä näytettiin TV1:ssä ja TV2:ssa ennen MTV:n ohjelmaosuuksia ja niiden jälkeen. Kolmoskanavalla tunnusfilmiä ei näytetty, paitsi ennen Huomenta Suomi -lähetystä ja sen jälkeen.

MTV:n omatuotantoisilla ohjelmilla oli omat mainoskatkotunnuksensa vuoden 1992 loppuun asti. Yleistä mainoskatkotunnusta käytettiin elokuvien ja ulkomaisten sarjojen yhteydessä.

Ohjelmien loputtua esitettiin usein tunnus, jonka yläreunassa oli MTV:n päätunnuksen muunnelma pienoiskoossa ja alareunassa luki ohjelman tyylilajin nimi, kuten "Viihde", "Tulossa", "Urheilu", "Draama" tai "Sarjat". Muita vastaavanlaisia tunnuksia olivat muun muassa uutis- ja ajankohtaisohjelmien jälkeen esitetty "Lähetystoiminta", "Ajankohtaisohjelmat", Spede Pasasen tuottamien ohjelmien jälkeen esitetty "Spede" sekä elokuvien ja ulkomaisten sarjojen jälkeen esitetty "Filmi". Musiikkia oli muutettu hieman alkuperäisestä tunnuksesta.

1993–2001[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MTV alkoi lähettää vuonna 1993 ohjelmia omalla kanavallaan MTV3, jolla oli sekä pitkä että lyhyt tunnus.

Pitkä tunnus kesti 30 sekuntia ja sen alussa oli aamuöinen merimaisema, jonne ilmestyi läpinäkyvä kolmio, elävä pöllö sekä vaaleansinisiä nauhoja, joista muodostui kolmion keskelle MTV3:n logo. Kirjaimet MTV olivat tummansinisiä ja luku 3 oli punainen. Pitkää tunnusta esitettiin ennen ohjelmalähetyksen alkua.

Lyhyt tunnus kesti noin 10 sekuntia ja sitä esitettiin vuoteen 1997 asti Seitsemän Uutisten jälkeen sekä ohjelmalähetyksen päätteeksi. Lyhyen tunnuksen musiikki oli muunnos pätkästä pitkän tunnuksen musiikkia. Lyhyessä tunnuksessa oli niin ikään aamuöinen maisema ja siinä esiintyi sama elävä pöllö ja samat siniset nauhat kuin pitkässä tunnuksessa. Tunnuksen lopussa sinisistä nauhoista muodostui MTV3:n logo.

Pikkuhiljaa päättyvän vuosikymmenen mittaan käytettiin myös niin sanottuja noppapöllöjä. Ensimmäinen, syksyllä 1994 käyttöön otettu noppapöllö oli sininen, hohtava pöllö punaisessa neliössä. Ennakkomainosten sekä jatkuu-tunnuksen tausta oli vihreä-violetti ja muistutti jokseenkin sahapaperia.

Keväällä 1996 otettiin käyttöön hieman kehitellympi noppapöllö. Se ei juurikaan eronnut edeltäjästään, mutta hohto oli poistettu ja pöllö oli vaihtanut värinsä valkoiseksi. Taustaväri oli punainen. Mainoskatkoilla tunnuksessa näytettiin esimerkiksi Helsingin ympäristöstä otettua videokuvaa. Aluksi kuva näkyi tunnuksessa selvänä, mutta lopuksi se sumeni. Jatkuu-tunnari oli melko lyhyt, joka vain vilahti ruudussa ennen mainoskatkoa ja mainoskatkojen jälkeen. Jatkuu-tunnarin musiikki oli vaihdellut. Joskus jatkuu-tunnarin sana jatkuu oli keltainen, muuten valkoinen. Ohjelmalistauksen musiikkina käytettiin tiettyä sävellystä, josta esitettiin eri sovituksia ja jouluna Jatkuu-tunnuksen sana jatkuu korvattiin Joulukatu sanalla. Jatkuu-tunnuksen musiikki oli sama kuin edellisessä jatkuu-tunnuksessa, jota käytettiin vuoteen 2000. Vuonna 2000 musiikki muuttui hieman ja noppapöllöstä tuli kolmiulotteisemman näköinen, jota käytettiin vuoteen 2001 asti. Vuodesta 1998 lähtien ohjelmien jälkeen tuli tunnus, jossa noppapöllö ja sininen nauha olivat taivas taustassa. Taustalla luki Ohjelma on tuotettu MTV3-kanavalle isolla.

2001–2005[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pöllönsilmälogo oli ollut käytössä vuosina 20012013 kahden erilaisen kanavailmeen kera, jälkimmäinen oli käytössä vuosina 20052013. Luku 3 säilyi punaisena. Vuoden 2001 kanavailmeeseen kuului paljon erilaisia tunnuksia. Taustavärinä MTV3 käytti erityisesti punaista ja oranssia. Tunnuksessa esiintyi läpinäkyvä pöllönsilmä. Sieltä kurkisti pöllö ja se pyörähti hitaasti. Omat tunnukset olivat muun muassa urheilu- ja lastenohjelmilla, sekä elokuvilla. Aamuisin näytettiin MTV3 Chatin jälkeen tunnusta, jossa oli aamuöinen maisema ja auringonnousu. Lopussa ruutuun ilmestyi pöllönsilmälogo. Ohjelmalistauksessa näytettiin neljä (alkuvaiheessa kolme ja toisinaan koko loppupäivän ohjelmat) seuraavaa ohjelmaa ja kuvaruudun oikeassa alakulmassa oli erilaisia huonekaluja, kuten esimerkiksi sohva, laavalamppu, pöytä, tuuletin tai verhot, jotka heiluivat tuulen mukana. Lisäksi taustalla saattoi nähdä vinoneliöitä, jotka liikkuivat hitaasti. Lisäksi seuraavaksi alkava ohjelma sanottiin ääneen, mutta näin ei kuitenkaan aina tehty. "Ennakkomainoksien" alussa oli alun perin vasemmassa laidassa aluksi pöllönsilmälogo ja sana "MTV3" ja sitten joko sana "Tulossa" tai "Tänään". Sen jälkeen oli iso kuvaruutu eri ohjelmien pätkistä ja lopussa luki ohjelman nimi ja esitysaika. Pian ennakkomainos muutti ilmettään ja siinä puolestaan näytettiin tulevista ohjelmista kuvaa ja tausta oli alalaidasta melko samanlainen kuin ohjelmalistauksessa. Ohjelman nimi ja esitysaika luki ruudun alalaidassa. Jatkuu-tunnuksessa oli pöllönsilmä, joka pyörähti hitaasti ja kun se pysähtyi, alapuolelle ilmestyi MTV3-teksti. Taustalla saattoi huomata erittäin pientä tekstiä, jossa luki "jatkuujatkuujatkuujatkuu..." Alun perin jatkuu-tunnus oli punainen ja taustalla saattoi huomata pöllönsilmän suurennoksen. Myöhemmin myös jatkuu-tunnukset saivat erilaisia teemoja osakseen, kuten esimerkiksi jouluna tunnuksen, jossa oli lumisadetta. Myös musiikki muuttui hieman.

2005–2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sittemmin vuonna 2005 MTV3 pelkisti kanavailmeensä valkoiselle pohjalle, jossa on punamusta pöllönsilmä. Luku 3 muutettiin mustaksi. Tunnuksia oli vain yksi ja siinä eriväriset pallot pyörivät ympyrää, kunnes lopulta kaikki ympyrät menivät keskelle, jonka jälkeen tuli pöllönsilmä. Tunnusta näytettiin yleensä päiväsaikaan jokaisen ohjelman jälkeen. Myöhemmin ympyrät vaihtuivat maksukanavien logoiksi. Vuoden 2010 jälkeen tunnusta ei tosin enää käytetty. Ohjelmalistauksessa oli kolme seuraavaa ohjelmaa ja vasemmassa reunassa kunkin ohjelman kuva. Joskus kuvia ei näytetty ohjelmalistauksessa. Ennen ohjelman alkua näytettiin videopätkiä, joissa esiintyi pöllönsilmä. Iltaisin videopätkän aikana kuuluttaja kertoi, mikä ohjelma seuraavaksi on alkamassa ja mistä ohjelmista loppuilta koostui. Lasten- ja uusinta-ohjelmissa ei kuuluttaja sano mitään (kuten Salatut elämät). Jatkuu-tunnuksia oli puolestaan useita ja niissä saatetaan mainostaa tulevia ohjelmia, mutta musiikki oli sama.

2013–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukokuussa 2013 MTV Oy ilmoitti yrityksen uudistuvan kauttaaltaan, mikä tarkoitti myös sen omistamien kanavien uudistuvaa ilmettä.[5] Kanavailmeiden ja logojen uudistukset tapahtuivat 3. marraskuuta 2013 kello 19:00. 4. marraskuuta 2013 MTV:n nettisivut uudistuivat, ja 5. marraskuuta 2013 MTV:n kanavat tulivat suorana katseltavaksi nettiin.[6] Kanavatunnuksia on useita erilaisia, ja tietyt teemat niissä sisältävät erilaisia versioita:

  • Ensimmäisessä kanavatunnuksessa on joukko pöllöksi naamioituneita ihmisiä, jotka rullaluistelevat.
  • Toisessa kanavatunnuksessa pelataan pallopeliä liikuntasalissa.
  • Kolmannessa tunnuksessa on ihmisiä, jotka juhlivat ja tanssivat ulkona, värjäten kasvoja maalilla. Yhdessä näistä naishahmo puhaltaa punaista väriainetta kohti televisioruutua.
  • Neljännessä versiossa on lapsia, jotka ovat uimarannalla. Joissain versioissa he hyppivät laiturilta veteen, kun taas joissain he leikkivät rannalla.
  • Viides kanavatunnus koostuu ihmisjoukosta, jotka puhaltavat saippuakuplia. Yhdessä versiossa näkyy pelkästään suuri saippuakupla, joka lopussa puhkeaa.

Jokaisessa kanavatunnuksessa lopussa tulee esiin pöllön siipisulat, jotka vierähtävät pois myöhemmin ja keskellä kuvaa näkyy "MTV3":n logo.[7]

Myös ohjelmamainoksissa näkyy pöllön siipisulkia. Jatkuu-tunnuksessa näkyy keskellä kuvaa MTV3-logo valkoisena, oikeassa reunassa liikkuu pöllönsulat musiikin soidessa. Taustalla näkyy esimerkiksi rullaluistelijat. Ohjelmalistauksessa on kolme ohjelmaa, joiden nimet ovat vasemmassa reunassa. Keskellä on valkoinen kanavalogo, ja taustalla näkee esimerkiksi rullaluistinradan. Samalla kuuluttaja kertoo, mitä seuraavaksi tulee ja selostaa hieman tulevan ohjelman sisältöä. Kuvan alareunassa saatetaan mainostaa esimerkiksi Subilta tulevaa illan elokuvaa.

Ohjelmisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MTV3:n ohjelmistosta 48 % on kotimaista ja loput ulkomaista. Kotimaiset ohjelmat hankitaan itsenäisiltä tuotantoyhtiöiltä ja ulkomaisten ohjelmien taustalla on sopimuksia isojen kansainvälisten toimijoiden kanssa. Alun perin kanava tuotti suurimman osan kotimaisesta ohjelmistostaan itse, mutta 1990-luvun lopulla kaikki ohjelmatuotanto ajankohtaisohjelmia lukuun ottamatta myytiin ulkopuolisille yhtiöille. Aiemmin kanavan ohjelmistossa oli vuosikymmenien ajan joitakin vakio-ohjelmia, kuten Speden Spelit, Kymppitonni, Karpolla on asiaa ja Levyraati.

Nykyisiä MTV3:n ohjelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entisiä MTV3:n ohjelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joitakin ohjelmia on esitetty myöhemmin muun muassa televisiokanavilla Sub ja Nelonen.

MTV3:n televisiokasvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uutisankkurit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meteorologit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilutoimittajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pentti Hanski: Pöllön siivin: MTV:n vuodet 1955–1984. Otava, 2001. ISBN 951-1-17300-6.
  • MTV3:n WWW-sivut

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. TV-mittaritutkimuksen tuloksia 2012. Finnpanel. Viitattu 15.10.2013.
  2. a b c MTV Oy:n tarina MTV Media. Viitattu 15.10.2013.
  3. MTV3 siirtää laajakaistaliiketoimintansa Song Networksille ja Spinboxille (Arkistoitu) 19.1.2005. Almamedia. Viitattu 15.10.2013.
  4. a b c d e MTV:n pöllön tarina, lue ja katso vanhat logot 13.7.2010. MTV3.fi. Viitattu 2.11.2013.
  5. MTV Media uudistuu MTV3.fi. 23.05.2013. Viitattu 07.09.2013.
  6. MTV uudistuu marraskuussa - kanavailmeet ja netti uusiksi MTV3.fi. 14.10.2013. Viitattu 19.10.2013.
  7. MTV Finland: MTV3 The Branding Source
  8. Kontula-Sokka, Karita: Tässä on MTV3:n uusi meteorologi – Haaveissa tornadojahti mtv.fi. 14.5.2013. Viitattu 6.8.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]