Motörhead (albumi)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Motörhead
Motörhead
Studioalbumin Motörhead kansikuva
Studioalbumin tiedot
 Nauhoitettu  Escapen studiot, Kent, 1977
 Julkaistu Syyskuu 1977
 Tuottaja(t) Speedy Keen
 Tyylilaji hard rock, heavy metal
 Kesto 32.52 (alkuperäinen)
 Levy-yhtiö Chiswick Records
Motörheadin muut julkaisut
On Parole
1979
Motörhead
1977
Overkill
1979

Motörhead on brittiläisen heavy metal-yhtyeen Motörheadin esikoisalbumi. Tosin ennen tätä levyä oli jo edellisellä Motörhead-kokoonpanolla levytetty albumi On Parole, mutta se julkaistiin vasta vuonna 1979. Tältä levyltä huomaa vielä parhaiten Motörheadin bluesjuuret, ja yhtyeen tyyli mukaantui raskaammaksi vasta seuraavilla levyillä. Levyn nimikappale on Lemmyn Hawkwind-ajoilta. Se on edelleen yhtyeen vakiokappaleita konserteissa. Suuri osa levyn kappaleista on On Parolelta, ja uudelleenjulkaistussa versiossa on myös kappaleita vuoden 1980 EPltä Beer Drinkers and Hellraisers.

Yhtye oli vuoteen 1977 mennessä hyvin turhautunut, koska he keikkailivat kovasti ja tekivät työtä mutta mikään ei tuntunut vievän yhtyettä eteenpäin. Sitä ennen he myöskään eivät voineet julkaista uutta levyä, koska olivat sidoksissa entiseen levy-yhtiöönsä, United Artistsiin. Yhtye päätti lopulta lopettaa, ja soittaa jäähyväiskeikan Lontoon Marquee klubilla. Lemmy oli silloin tutustunut Chiswick Recordsin Ted Carrolliin, jota hän pyysi tuomaan Marqueen keikalle siirrettävän studiolaitteiston. Tarkoitus oli äänittää keikka, ja julkaista se livelevynä muistoksi faneille. Ted ei kuitenkaan syystä tai toisesta saanut studiota tuotua, joten hän ehdotti bändille sinkun tekoa kahdessa päivässä Escape studiolla Kentissä. Yhtye meni studioon, ja äänitti parissa päivässä yksitoista kappaletta ilman lauluja, nukkumatta yhtään. Siinä vaiheessa kaikki olivat sitä mieltä, että halusivat jättää faneille vähintäänkin albumin muistoksi. Tuottaja Speedy Keen ja äänittäjä John Burns miksasivat kaksikymmentä versiota kappaleesta "Motörhead". Toisen päivän lopussa Ted tuli studiolle kuuntelemaan kahta valmista kappaletta, jolloin hän kuuli ne kaikki ja piti kuulemastaan. Yhtye sai vielä pari päivää lauluosuuksien viimeistelyyn, ja sen jälkeen levy oli valmis. Lemmy ei omien sanojensa mukaan ole sen jälkeen äänittänyt niin paljon materiaalia näin lyhyessä ajassa, kuin tälle levylle.

Kappaleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

A-puoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. "Motörhead" (Lemmy Kilmister) - 3.13
  2. "Vibrator" (Larry Wallis, Des Brown) - 3.39
  3. "Lost Johnny" (Kilmister, Mick Farren) - 4.15
  4. "Iron Horse/Born to Lose" (Phil Taylor, Mick Brown, Guy Lawrence) - 5.21

B-puoli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. "White Line Fever" (Eddie Clarke, Taylor, Kilmister) - 2.38
  2. "Keep Us on the Road" (Clarke, Kilmister, Taylor, Farren) - 5.57
  3. "The Watcher" (Kilmister) - 4.30
  4. "Train Kept A-Rollin'" (Tiny Bradshaw, Howard Kay, Lois Mann) - 3.19

Bonuskappaleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. "City Kids" (Wallis, Duncan Sanderson) - 3.24
  2. "Beer Drinkers and Hellraisers" (Dusty Hill, Billy Gibbons, Frank Beard) - 3.27
  3. "On Parole" (Wallis) - 5.57
  4. "Instro" (Clarke, KIlmister, Taylor) - 2.27
  5. "I´m Your Witchdoctor" (John Mayall) - 2.58

Soittajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]