Moskova

Wikipedia

Moskova (Москва)
Lippu Vaakuna
Moskovan sijainti Euroopassa
Koordinaatit: 55°45′8″N, 37°37′56″E
Valtio	Venäjän federaatio
- Kaupunginjohtaja	Juri Lužkov
Pinta-ala
– Kaupunki	1 081 km²
Korkeus	<130–253 m
Väkiluku  (2007)
– Kaupunki	10 469 000
– Tiheys	9 684,5 as./km²
Aikavyöhyke	UTC+3
- (Kesäaika)	UTC+4
Suuntanumero(t)	+7 495, +7 499
Sivusto: www.mos.ru

Moskova (ven. Москва́, Moskva  kuuntele ääntämys^?) on Venäjän federaation pääkaupunki ja Euroopan suurin kaupunki. Moskovan asukasluku on noin kymmenen miljoonaa, ja se on Euroopan väkirikkain suurkaupunkialue. Moskova on myös Venäjän tärkein teollisuuskaupunki ja liikenteen solmukohta. Moskovassa on muuta Venäjää korkeampi tulotaso. Forbes-lehden mukaan vuonna 2008 kaupungissa asui maailman eniten miljardöörejä.^[1]

[muokkaa] Maantiede

Moskovan hallinnolliset piirikunnat.

Moskova sijaitsee Venäjän euroopanpuoleisessa osassa, tasangolla Oka- ja Volga-jokien välissä, Moskova-joen varrella. Kaupunki on keskimäärin 156 metriä merenpinnan tasoa ylempänä. Moskova on itsessään yksi Venäjän federaation subjekti ja erillinen sitä ympäröivästä Moskovan alueesta. Paria poikkeusta lukuun ottamatta kaupungin rajan muodostaa vuonna 1962 valmistunut 109 kilometriä pitkä kehätie. Sen sisään jäävästä noin tuhannesta neliökilometrista kolmannes on puistoa ja viheraluetta.

[muokkaa] Hallinnolliset alueet

Pääartikkeli: Moskovan hallinnolliset alueet

Kaupunki on jaettu kymmeneen hallinnolliseen piirikuntaan (ven. административные округа), jotka jakautuvat kaikkiaan 124 piiriin (ven. районы). Piirikunnat on esitetty oheisessa kartassa:

1. keskinen (ven. Центральный)
2. pohjoinen (ven. Северный)
3. koillinen (ven. Северо-Восточный)
4. itäinen (ven. Восточный)
5. kaakkoinen (ven. Юго-Восточный)
6. eteläinen (ven. Южный)
7. lounainen (ven. Юго-Западный)
8. läntinen (ven. Западный)
9. luoteinen (ven. Северо-Западный)
10. Zelenograd (ven. Зеленоградский)

[muokkaa] Historia

Katso myös: Moskovan ruhtinaskunta

Moskovan maamerkkejä joen rantakadulta Kremljovskaja naberežnajalta nähtynä: Kremlin muuri oikealla ja Kristus Vapahtajan katedraalin kupoli vasemmalla taivaanrannassa.

Moskova on saanut nimensä alueen läpi virtaavasta saman nimisestä joesta. Kansanrunouden kerääjä D. E. D. Europaeuksen mukaan nimi on syrjäänin kieltä ja tarkoittaa lehmävettä. Selitys on kuitenkin luultavasti väärä. Nimi esiintyy ensi kertaa vuoden 1147 Ipatievskaja-kronikassa, jossa Suzdalin ruhtinas Juri Dolgoruki kutsuu Severskin ruhtinaan Svjatoslavin vieraakseensa Moskovaan. Moskov oli tällöin kartano tai majatalo, jonka omisti pajari Stepan Kutško. Juri surmautti hänet, jotta kukaan ei syyttäisi hänen saaneen tilan vääryydellä haltuunsa. Juri ympäröi tilan paaluvarustuksella 1156, ts. perusti kaupungin. Paikalle muodostui jo varhaisena aikana kaupan keskus. Vanhin säilynyt rakennus oli 1300-luvulla rakennettu kivikirkko Spas na boru (Vapahtaja havumetsässä).

Dmitri Donskoi rakensi ensimmäisen Kremlin kivilinnoituksen, joka valmistui 1367.

Moskovan ruhtinaskunta nousi 1400-luvulla Venäjän valtioiden johtoasemaan ja siten siitä muodostui tsaarin Venäjän pääkaupunki 1400-luvulta 1700-luvun alkuun. 1700-luvulla pääkaupunki siirrettiin keisari Pietari Suuren perustamaan Pietariin. Moskova paloi Napoleonin sodassa vuonna 1812. Tsaarinvallan kaatumisen jälkeen maaliskuussa 1918 Lenin ja hallitus siirtyivät Moskovaan, josta tuli näin taas käytännössä pääkaupunki. Moskovan pääkaupungin asema vahvistettiin perustuslaissa Neuvostoliittoa perustettaessa joulukuussa 1922. Joulukuussa 1941 Saksan keskinen armeijaryhmä pysäytettiin kaupungin rajoille ja ajettiin pois talven aikana Moskovan taistelussa.

[muokkaa] Ilmasto

Moskovassa vallitsee mannerilmasto: talvet ovat kylmiä, kesät lämpimiä. Vuoden keskilämpötila on +5 °C ja keskimääräinen vuosisademäärä 688 mm. Sateisin kuukausi on heinäkuu, jolloin saadaan keskimäärin 92 mm sadetta.

Moskovan lämpötila on talvella yleensä 12–15 pakkasasteen välillä, joskus jopa −20 °C, mutta tuuli ei lisää pakkasen purevuutta siinä määrin kuin rannikkoseuduilla.

Moskva-joen jää lähtee tyypillisesti 12. huhtikuuta. Pysyvä lumipeite vallitsee keskimäärin 23. marraskuuta – 16. maaliskuuta.

[muokkaa] Väestö

Moskovan väkiluvun kehitys 1350–2005.

[muokkaa] Koulutus

Moskovassa sijaitsee useita suuria yliopistoja. Suurin ja vanhin on Moskovan valtiollinen yliopisto. Sen päärakennus on 240 metriä korkea 36-kerroksinen tornitalo. Valtiollisessa yliopistossa opiskelee yli 30 000 opiskelijaa. Tekniikan alan yliopistoista suurin on Moskovan valtiollinen teknillinen yliopisto. Moskovan konservatorio on yksi Venäjän merkittävimmistä musiikkioppilaitoksista.

[muokkaa] Liikenne

Moskovassa on viisi lentokenttää: Domodedovo, Šeremetjevo I ja II, Vnukovo ja Bykovo. Päivittäisiä junayhteyksiä on niin Suomeen, Vladivostokiin kuin Brysseliinkin. Rautatieasemia on yhdeksän: Leningradin (Pietarin, yhteys Helsinkiin), Kazanin, Kurskin, Kiovan, Riian, Paveletskin, Savjolovskin, Jaroslavin ja Valko-Venäjän asemat.

Paikallisliikenteen ydin on Moskovan metro, jonka vanhimmat juhlavat asemat ovat vuodelta 1935. Metrolinjoja on 11, asemia 171 ja matkustajia päivittäin 9 miljoonaa. Metroliikennettä täydentää linja-autojen ja johdinautojen verkko.

Henkilöautoja käy kaupungissa päivittäin 2½ miljoonaa, mikä saa aikaan pahoja ruuhkia.

[muokkaa] Kaupunkikuva ja nähtävyydet

Punainen tori.

Leningradskaja-hotelli.

Pyhän Vasilin katedraali Moskovan Punaisella torilla rakennettiin Iivana Julman aikana 1555–1561 Kazanin kaanikunnasta saavutetun voiton kunniaksi arkkitehti Postnik Jakovlevin suunnitelman mukaan.

Moskovassa sijaitsee kuuluisa Kreml, jossa sijaitsevat Venäjän hallintorakennukset. Moskovan patriarkka on Venäjän ortodoksisen kirkon johtaja. Kremlin läheisyydessä Moskovan historiallisessa keskustassa sijaitsee kuuluisa Punainen tori, jolla on myös Leninin mausoleumi sekä Pyhän Vasilin katedraali. Kremliä vastapäätä torin toisella laidalla sijaitsee tavaratalo GUM. Lähellä Kremliä Moskva-joen rannalla sijaitsee kaupungin suurin maamerkki, Kristus Vapahtajan katedraali.

Kremlin Spasskaja-torni on yksi Moskovan kuuluisimmista nähtävyyksistä.

Moskovan nähtävyyksiin kuuluu myös maailmankuulu Tretjakovin taidegalleria, jonka laaja kokoelma keskittyy etenkin venäläiseen realismiin (mm. Andrei Rublëv). Tretjakovin galleria on Venäjän kansallistaidemuseo. Lisäksi kaupungin kulttuuritarjontaan kuuluu niin ikään kuuluisa Bolšoi-teatteri, jonka ohjelmistoon kuuluu balettia, oopperaa ja näytelmiä.

Moskovan nähtävyyksiin voidaan lukea myös kaupungin metro. Moskovan metro on New Yorkin subwayn ohella maailman suurimpia maanalaisverkkoja, ja sen asemat ovat kuuluisia näyttävyydestään. Tverskaja-kadulla sijaitseva Majakovskaja-asema voitti Moskovan maailmannäyttelyn suunnittelun ykköspalkinnon art deco -tyylillään.

Arkkitehtuurin osalta kuuluisia ovat myös "Stalinin seitsemän sisarta", seitsemän Josif Stalinin valtakaudella rakennettua pilvenpiirtäjää, jotka auttavat kaupungilla navigoinnissa. Näihin rakennuksiin kuuluvat mm. Moskovan yliopisto ja Leningradskaja-hotelli.

[muokkaa] Urheilu

Suosituin urheilulaji lienee jalkapallo, ja Moskovan kaupungista pelaa Venäjän pääsarjassa kuusi joukkuetta: Dynamo, Lokomotiv, Moskva, Spartak, Torpedo ja TsSKA. Lisäksi Moskovan esikaupungissa Ramenskojessa pelaa kotiottelunsa virallisesti Moskovan aluetta edustava Saturn. Seuraavaksi suosituin lienee jääkiekko.

[muokkaa] Kulttuuri

Moskova on Venäjän taide-elämän keskus. Se tunnetaan erityisesti baletista ja Bolšoi-teatterista. Venäläiset rock-yhtyeet Alisa, Aria, Master, Neprikasaemye, Gorky Park ovat kotoisin Moskovasta.

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Katso myös

• Stockmann Moskovassa
• Moskovan metro

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Matkaopas aiheesta Moscow Wikitravelissa (englanniksi)
• Kaupungin kotisivu (venäjäksi)
• Moscow Times – englanninkielinen sanomalehti
• Menokone (venäjäksi)
• Taksimiesten tietotoimisto (epäluotettava mutta hauska) (englanniksi)
• Moscow Life: A tourist and travel guide to Moscow (englanniksi)

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Moskova.