Morioka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Morioka-shi
(盛岡市)
Näkymä Moriokaan, Iwatevuori taustalla.
Näkymä Moriokaan, Iwatevuori taustalla.
Lippu
Lippu
Sinetti
Sinetti
Moriokan sijainti Iwaten prefektuurissa.
Moriokan sijainti Iwaten prefektuurissa.

Koordinaatit: 39°41′N, 141°09′E

Valtio Japani
Alue Tōhoku
Prefektuuri Iwaten prefektuuri
Hallinto
 – Pormestari Hiroaki Tanifuji[1]
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 886,47[2] km²
Väkiluku (2010) 298 348[3]
 – Tiheys 336,6 as./km²
Symbolit
 – Puu Pikkulehtikatsura[4]
 – Kukka Iris laevigata[4]
 – Lintu Västäräkki[4]

Morioka (jap. 盛岡市, Morioka-shi) on Iwaten prefektuurin pääkaupunki Japanissa, Honshūn saarella. Kaupunki perustettiin 1. huhtikuuta 1889. Siellä on 298 348 asukasta (vuonna 2010) ja sen pinta-ala on 886,47 neliökilometriä. Morioka on valittu yhdeksi Japanin ydinkaupungeista.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kitakami-joki Moriokassa, taustalla Iwate-vuori

Morioka on Iwaten keskiosan läpi virtaavan Kitakami-joen laaksossa, aivan joen rannalla. Jokilaakso on prefektuurin tiheimmin asuttua aluetta. Kaupunki sijaitsee 2 041 metriä korkean Iwate-vuoren varjossa. Vuori on hyvin lähellä kaupunkia ja sitä kutsutaan myös nimellä Iwate-fuji. Se on tunnettu talviurheilukeskus, ja siellä järjestettiin vuoden 1993 alppihiihdon maailmanmestaruuskisat. Iwaten parhaat viljelysmaat ovat melko lähellä Moriokaa, ja kaupungissa on paljon leipomoita ja olutpanimoita, jotka hyödyntävät maaseudun tuotteita.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnan rauniot

Ainujen ja sittemmin emishien asuma-alueena muun Tōhokun alueen tavoin ollut Morioka joutui 800-luvulla etelästä levittäytyvien japanilaisten tukikohdaksi heidän hitaasti mutta varmasti liittäessä aluetta valtakuntaansa. Moriokaan rakennettiin linnake, ja myöhemmin, kun japanilaisten valta oli varmistunut, oli se eri klaanien hallinnassa. 1500- ja 1600-lukujen vaihteessa ruhtinassuku Nanbu rakennutti Moriokan paikalle linnansa, josta nykyään ovat jäljellä enää ulkomuurit; Nanbu on myös vanha nimitys Iwatelle sekä Aomorin prefektuurin itäosalle. Morioka on edelleenkin tunnettu rautatavaroistaan, Nanbu tetsubin.

Moriokaa ja Iwatea hallinneista klaaneista oli Heian-kaudella vallassa Ōshū Fujiwara. Tämän klaanin tuhosi shōgun Minamoto no Yoritomo, ja tilalle tuli Kudo-klaani. Muromachi- eli Ashikaga-kaudella Nanbu-klaani sitten levittäytyi alueelle ja rakennutti nykyisen kaupungin paikalle linnansa. Linna oli aluksi nimeltään Kozukata, mutta nimi Morioka tuli pian käyttöön.

Liikenne ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirsikkapuu

Morioka on merkittävä liikennekeskus Pohjois-Tōhokussa. Sen asema parani entisestään 1970-luvulla, kun Japanin suurnopeusjuna Shinkansenin pohjoinen linja Tōhoku Shinkansen sai rakennusluvan. Vuonna 1982 valmistuneen radan pohjoinen päätepysäkki oli juuri Morioka. Rataa jatkettiin Aomorin prefektuurin puolelle vasta 2002. Lisäksi 1997 Moriokasta avattiin toinen linja Akita Shinkansen, joka kulkee sieltä Akitan prefektuurin pääkaupunkiin Akitaan.

Kaupungin merkittävin nähtävyys on vanha kirsikkapuu, joka on halkaissut kivenlohkareen. Puu on aikoinaan lähtenyt kasvamaan kiven halkeamasta, ja kasvaessaan se on halkaissut suurta kiveä yhä enemmän ja enemmän. Iältään kirsikkapuu on noin 300 tai 400 vuotta. Vuonna 1923 se julistettiin kansalliseksi suojelukohteeksi.

Nanbun ruhtinassuvun linna, jonka rakentaminen alkoi 1597, on myös turistikohde. Linna hajotettiin 1800-luvun Meiji-restauraation aikana, joten siitä on jäljellä enää perustukset ja jonkin verran muureja. Meiji-kauden arkkitehtuurin kiintoisin ilmentymä kaupungissa on 1911 pystytetty pankki, jonka punavalkoinen julkisivu tuo hyvin esiin kauden tyylilliset ihanteet.

Moriokan ystävyyskaupunkina on vuodesta 1985 ollut Victoria Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 市長のプロフィール 盛岡市役所. Viitattu 7.6.2014.
  2. 平成25年全国都道府県市区町村別面積調 岩手県 国土交通省国土地理院. Viitattu 7.6.2014.
  3. 統計資料 人口の推移 盛岡市役所. Viitattu 7.6.2014.
  4. a b c 市章と市のシンボル 盛岡市役所. Viitattu 7.6.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]