Moran kunta

Moran kunta
Vaakuna
Valtio	Ruotsi
Lääni	Taalainmaan lääni
Maakunta	Taalainmaa
Keskustaajama	Mora
Kuntakoodi	2062
Pinta-ala
– Maa	2 812,56 km²
Väkiluku	20 107
– Tiheys	7,1 as./km²
www.mora.se
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011 ja maapinta-alan 1.1.2012.

Hykjebergin vuorelta Moran ja Orsan suuntaan otettu kuva.

Moran taajamaa. Matkailutoimisto on keltainen talo kuvassa oikealla.

Kioski Venjanissa.

Venjanin kirkko.

Mora on kunta Keski-Ruotsissa, Taalainmaan läänissä. Vuoden 2011 lopussa kunnassa oli 20 107 asukasta ja sen maapinta-ala oli 2 812,56 km². Kunnan keskustaajama on Mora, joka on entinen kauppala.

Vuonna 2007 kunnassa oli 18,79 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,7 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Historia

Moralla on pitkä ja tapahtumarikas historia, millä on ollut iso vaikutus sekä Taalainmaan että Ruotsin kehitykselle. Aluetta kutsutaan joskus Ruotsin sydämeksi, koska sieltä lähti liikkeelle Kustaa Vaasan johtama ruotsalaisten kapina Tanskaa vastaan vuonna 1521. Kapina johti lopulta tanskalaisten karkottamiseen ja Ruotsin itsenäistymiseen.

Morasta ovat lähtöisin Mora-puukko ja Ruotsin symbolina pidetty taalainmaanhevonen. Mora on myös tunnettu kuvataiteilija Anders Zornin kotipaikkana ja hänen nimeään kantavan museon sijaintipaikkana.

Kuntajaon kehitys

Vuonna 1893 Moran maalaiskuntaan perustettiin Mora Strand -niminen taajaväkinen yhdyskunta. Se erotettiin vuonna 1908 Morastrandin kauppalaksi. Vuonna 1959 Moran maalaiskunta ja Morastrandin kauppala yhdistettiin jälleen Mora kauppalaksi. Vuonna 1971 muodostettiin nykyinen Moran kunta yhdistämällä kauppala sekä Sollerönin, Våmhusin ja Venjanin maalaiskunnat. Sollerönin, Våmhusin ja Venjanin rajat olivat pysyneet samoina vuodesta 1863, jolloin pitäjät korvattiin maalaiskunnilla.

Vaakuna

Nykyinen vaakuna on entisen Moranm maalaiskunnan vaakuna. Myös Moran kauppalalla sekä Sollerönin ja Våmhusin maalaiskunnilla oli omat vaakunat.

• 

  Morastrandin kauppala

• 

  Sollerönin maalaiskunta

• 

  Våmhusin maalaiskunta

Väestönkehitys

Moran kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi			Asukkaita
1950			17 080
1955			17 356
1960			17 245
1965			17 157
1970			17 095
1975			17 927
1980			19 376
1985			19 892
1990			20 549
1995			20 930
2000			20 132
2005			20 212
2010			20 153
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).

Vuoden 2011 lopussa 6,8 prosenttia kunnan väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 5,8 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 159 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,3 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 121 Suomessa syntynyttä, mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 180 927 kruunua. Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 127 000 kruunua.

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:

• 0–17-vuotiaat: 18,4 %
• 18–64-vuotiaat: 58,1 %
• 65 vuotta täyttäneet: 23,4 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuunottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010

Elinkeino
		Työpaikat (%)	Työlliset (%)
	alkutuotanto	3,7	2,7
	jalostus	28,1	27,8
	palvelut	67,6	68,8
	tuntematon	0,6	0,8
	Työpaikkoja ja työllisiä	10 184	9 447
	työpaikkaomavaraisuus	107,8

Taajamat

Kunnassa on 12 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 84,6 prosenttia. Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 096 asukasta. Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2010)
1	Mora	10 896
2	Färnäs	988
3	Sollerön	901
4	Våmhus	857
5	Nusnäs	729
6	Selja	548
7	Östnor	534
8	Bonäs	457
9	Vinäs	329
10	Venjan	295
11	Vattnäs	294
12	Gesunda	229

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:

• Bergkarlås
• Garsås
• Kråkberg
• Kumbelnäs
• Oxberg
• Ryssa
• Stenis (nimenä ollut myös Vika Station)
• Öna

Luettelossa mainituista taajamista Kråkberg ja Öna ovat sittemmin kasvaneet yhteen Moran ja Kumbelnäs Våmhusin taajaman kanssa.

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:

• Bergkarlås
• Björkvassla
• Bråmobo
• Bäck
• Garsås
• Heden och Lillby
• Norra Vika
• Oxberg
• Risa
• Ryssa
• Stenis och Vika
• Södra Kättbo
• Södra Vika
• Utanmyra

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:

• Gopshus
• Gävunda

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden ääniosuudet ja paikat Moran kunnanvaltuustossa viimeksi pidettyjen kunnallisvaalien perusteella.

Kunnallisvaalien tulos 2010

Puolue
		Osuus äänistä, %	Valittuja edustajia
	Maltillinen kokoomus	14,21	6
	Keskustapuolue	26,88	11
	Kansanpuolue liberaalit	3,36	1
	Kristillisdemokraatit	4,06	2
	Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue	30,84	12
	Vasemmistopuolue	3,75	2
	Ympäristöpuolue vihreät	3,85	2
	Ruotsidemokraatit	3,21	1
	Muut	9,85	4
	Yhteensä		41

Muiden puolueiden saamat valtuustopaikat jakautuivat eri ryhmille seuraavasti:

• Morapartiet: 4 paikkaa

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:

• Mora

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

• Mora
• Sollerön (Sofia Magdalena)
• Söromsjöns kbfd*
• Venjan
• Venjans kbfd*
• Vårnhus
• Våmhus baptistförsamling

Urheilu

Hiihto

Mora on vuodesta 1922 alkaen vuosittain järjestetyn Vaasahiihdon (Vasaloppet) päätepiste. Hiihtoseura IFK Mora on yksi Ruotsin suurimmista urheiluseuroista ja sillä on paljon mitaleja.

Jääkiekko

Mora IK on yksi Taalainmaan vanhimmista jääkiekkoseuroista.

Tunnettuja moralaisia

• Anders Zorn, kuvataiteilija
• Nils "Mora-Nisse" Karlsson, hiihtäjä
• Joakim Cans, laulaja
• Jon Olsson, freestylehiihtäjä

Aiheesta muualla

• Moran kunnan kotisivut

Taalainmaan läänin kunnat