Moran kunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Koordinaatit: 61°0′17″N, 14°32′21″E

Moran kunta
Vaakuna
Vaakuna
Mora Municipality in Dalarna County.png
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Lääni Taalainmaan lääni
Maakunta Taalainmaa
Keskustaajama Mora
Kuntakoodi 2062
Pinta-ala
 – Maa 2 812,56 km²
Väkiluku 20 107
 – Tiheys 7,1 as./km²
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011[1] ja maapinta-alan 1.1.2012.[2]
Hykjebergin vuorelta Moran ja Orsan suuntaan otettu kuva.
Moran taajamaa. Matkailutoimisto on keltainen talo kuvassa oikealla.
Kioski Venjanissa.

Mora on kunta Keski-Ruotsissa, Taalainmaan läänissä. Vuoden 2011 lopussa kunnassa oli 20 107 asukasta ja sen maapinta-ala oli 2 812,56 km².[1][2] Kunnan keskustaajama on Mora, joka on entinen kauppala.

Vuonna 2007 kunnassa oli 18,79 km² peltoa,[3] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[4] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,7 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moralla on pitkä ja tapahtumarikas historia, millä on ollut iso vaikutus sekä Taalainmaan että Ruotsin kehitykselle. Aluetta kutsutaan joskus Ruotsin sydämeksi, koska sieltä lähti liikkeelle Kustaa Vaasan johtama ruotsalaisten kapina Tanskaa vastaan vuonna 1521. Kapina johti lopulta tanskalaisten karkottamiseen ja Ruotsin itsenäistymiseen.

Morasta ovat lähtöisin Mora-puukko ja Ruotsin symbolina pidetty taalainmaanhevonen. Mora on myös tunnettu kuvataiteilija Anders Zornin kotipaikkana ja hänen nimeään kantavan museon sijaintipaikkana.

Kuntajaon kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1893 Moran maalaiskuntaan perustettiin Mora Strand -niminen taajaväkinen yhdyskunta. Se erotettiin vuonna 1908 Morastrandin kauppalaksi. Vuonna 1959 Moran maalaiskunta ja Morastrandin kauppala yhdistettiin jälleen Mora kauppalaksi. Vuonna 1971 muodostettiin nykyinen Moran kunta yhdistämällä kauppala sekä Sollerönin, Våmhusin ja Venjanin maalaiskunnat. Sollerönin, Våmhusin ja Venjanin rajat olivat pysyneet samoina vuodesta 1863, jolloin pitäjät korvattiin maalaiskunnilla.

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen vaakuna on entisen Moranm maalaiskunnan vaakuna. Myös Moran kauppalalla sekä Sollerönin ja Våmhusin maalaiskunnilla oli omat vaakunat.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moran kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
17 080
1955
  
17 356
1960
  
17 245
1965
  
17 157
1970
  
17 095
1975
  
17 927
1980
  
19 376
1985
  
19 892
1990
  
20 549
1995
  
20 930
2000
  
20 132
2005
  
20 212
2010
  
20 153
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[5]

Vuoden 2011 lopussa 6,8 prosenttia kunnan väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 5,8 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[6]

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 159 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,3 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 121 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 180 927 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 127 000 kruunua.[10]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]

  • 0–17-vuotiaat: 18,4 %
  • 18–64-vuotiaat: 58,1 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 23,4 %

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuunottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 3,7 2,7
  jalostus 28,1 27,8
  palvelut 67,6 68,8
  tuntematon 0,6 0,8
  Työpaikkoja ja työllisiä 10 184 9 447
  työpaikkaomavaraisuus 107,8

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 12 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 84,6 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 096 asukasta.[14] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[15]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Mora 10 896
2 Färnäs 988
3 Sollerön 901
4 Våmhus 857
5 Nusnäs 729
6 Selja 548
7 Östnor 534
8 Bonäs 457
9 Vinäs 329
10 Venjan 295
11 Vattnäs 294
12 Gesunda 229

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[16]

Luettelossa mainituista taajamista Kråkberg ja Öna ovat sittemmin kasvaneet yhteen Moran ja Kumbelnäs Våmhusin taajaman kanssa.[16]

Pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]

Entiset pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[18]

Kunnanvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden ääniosuudet ja paikat Moran kunnanvaltuustossa viimeksi pidettyjen kunnallisvaalien perusteella.

Kunnallisvaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[19]
Valittuja
edustajia[20]
  Maltillinen kokoomus 14,21 6
  Keskustapuolue 26,88 11
  Kansanpuolue liberaalit 3,36 1
  Kristillisdemokraatit 4,06 2
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 30,84 12
  Vasemmistopuolue 3,75 2
  Ympäristöpuolue vihreät 3,85 2
  Ruotsidemokraatit 3,21 1
  Muut 9,85 4
  Yhteensä 41

Muiden puolueiden saamat valtuustopaikat jakautuivat eri ryhmille seuraavasti:[21]

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]

  • Mora

Historialliset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Mora
  • Sollerön (Sofia Magdalena)
  • Söromsjöns kbfd*
  • Venjan
  • Venjans kbfd*
  • Vårnhus
  • Våmhus baptistförsamling

Kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mora on vuodesta 1922 alkaen vuosittain järjestetyn Vaasahiihdon (Vasaloppet) päätepiste. Hiihtoseura IFK Mora on yksi Ruotsin suurimmista urheiluseuroista ja sillä on paljon mitaleja.

Jääkiekko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mora IK on yksi Taalainmaan vanhimmista jääkiekkoseuroista.

Tunnettuja moralaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  2. a b Land- och vattenareal per den 1 januari efter kommun och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  3. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  4. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  6. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  7. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  8. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  9. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  10. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  12. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  15. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  17. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  19. Val till kommunfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
  20. Val till kommunfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Viitattu 10.9.2012. (ruotsiksi)
  21. Val till kommunfullmäktige - Valda (Lyhenteet katsottu kunnan omalta tulossivulta) Valmyndigheten. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
  22. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  23. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Moran kunta.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Mora kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.