Moralia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Moralia
Ἠθικὰ σύγγραμματα
Alkuperäisteos
Kirjailija Plutarkhos
Kieli muinaiskreikka
Genre filosofia
Julkaistu n. 100-125
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Moralia (muinaiskreikaksi Ἠθικὰ σύγγραμματα, Ethika syngrammata, ”Etiikkaan liittyviä kirjoituksia”) on Plutarkhoksen kirjoitusten kokoelma, joka sisältää 78 eklektistä esseetä ja puhetta. Moralian tekstit antavat hyvän kuvan Plutarkhoksen ajan Kreikan ja Rooman elämästä, mutta sisältävät yhtä hyvin ajattomia huomioita ihmisten elämästä ja tavoista.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moralian tekstit ovat varhaisempia kuin teos Kuuluisien miesten elämäkertoja, jonka Plutarkhos kirjoitti elämänsä loppupuolella. Kokoelmana Moralia — joka tunnetaan yleensä tällä latinankielisellä nimellään — syntyi, kun Maksimos Planudes yhdisti tekstit yhdeksi kokoelmaksi 1200- ja 1300-lukujen vaihteessa.[1]

Monet eurooppalaiset sukupolvet ja erityisesti renessanssihumanistit ja valistusfilosofit ovat lukeneet ja jäljitelleet Plutarkhoksen esseitä, tunnetuimpina Michel de Montaigne.

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moralian kirjoituksista vain osa on aiheeltaan moraalisia. Kirjoitukset käsittelevät yhtä lailla tapoja, kasvatusta, filosofiaa, uskontoa, politiikkaa, kirjallisuutta, luonnontieteitä kuin esimerkiksi lääketiedettäkin. Osa teksteistä on erilaisia tutkielmia ja esseen kaltaisia kirjoituksia, osa retorisia harjoituspuheita ja osa dialogeja.[1]

Kirjoituksiin lukeutuvat muun muassa Aleksanteri Suuren myötäisestä onnesta ja hyveestä, joka on merkittävä lisä Aleksanteri Suuren elämäkertatietoihin; Isiksestä ja Osiriksesta, joka on tärkeä lähde egyptiläisiin uskonnollisiin rituaaleihin; Herodotoksen pahanilkisyydestä, joka saattaa olla alun perin retorinen harjoitus, ja jossa Plutarkhos kritisoi historiankirjoituksen isää Herodotosta puolueellisuudesta; sekä filosofisempia teoksia, kuten Platonisia kysymyksiä, Sokrateen daimonionista, Niistä, joita jumaluus rankaisee myöhemmin ja Mielenrauhasta; sekä Gryllos, joka on humoristinen dialogi Homeroksen Odysseuksen ja yhden Kirken siaksi noituman merimiehen välillä.

Osan Moraliaan luetuista teoksista tiedetään olevan pseudepigrafisia: näihin kuuluvat muun muassa Kymmenen puhujan elämäkerrat, Filosofien luonnonopillisista mielipiteistä ja Musiikista. Pseudepigrafisten teosten kirjoittajasta tai kirjoittajista käytetään nimeä Pseudo-Plutarkhos. Vaikka nämä kirjoitukset eivät olekaan Plutarkhoksen omia ja ne ovat peräisin hieman myöhemmältä ajalta, ne ovat kuitenkin antiikin aikaisia ja arvokkaita historioitsijoille.

Moralian esseistä on suomennettu vain muutama: näitä ovat Lihansyönnistä (Summa 2004); sekä Neuvoja vastanaineille, Sisarrakkaudesta, Kiintymys jälkeläisiin ja Rakkaudesta teoksessa Hellien tunteiden kirja (Tammi 2005).

Luettelo kirjoista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henri Estiennen vuoden 1572 Stephanus-editiosta lähtien Moralia on järjestetty neljääntoista kirjaan seuraavasti:[2]

  • Kirja I
    • 1. Lasten kasvattamisesta (Περὶ παίδων ἀγωγῆς, De liberis educandis) (Pseudo-Plutarkhos)
    • 2. Kuinka nuorukaisen tulee lukea runoutta (Πώς δει τον νέον ποιημάτων ακούειν, Quomodo adolescens poetas audire debeat)
    • 3. Luentojen kuuntelemisesta (Περί του ακούειν, De recta ratione audiendi)
    • 4. Miten erottaa imartelija ystävästä (Πώς αν τις διακρίνοιε τον κόλακα του φίλου, Quomodo adulator ab amico internoscatur)
    • 5. Miten huomata edistymisensä hyveessä (Πώς αν τις αίσθοιτο εαυτού προκόπτοντος επ’ αρετή, Quomodo quis suos in virtute sentiat profectus)
  • Kirja II
    • 6. Miten hyötyä vihamiehistään (Πώς αν τις υπ’ εχθρών ωφελοίτο, De capienda ex inimicis utilitate)
    • 7. Moniystäväisyydestä (Περί πολυφιλίας, De amicorum multitudine)
    • 8. Sattumasta (Περί τύχης, De fortuna)
    • 9. Hyveestä ja paheesta (Περί αρετής και κακίας, De virtute et vitio)
    • 10. Lohdutuskirjoitus Apolloniokselle (Παραμυθητικός προς Απολλώνιον, Consolatio ad Apollonium) (Pseudo-Plutarkhos)
    • 11. Terveysohjeita (Υγιεινά παραγγέλματα, De tuenda sanitate praecepta)
    • 12. Neuvoja vastanaineille (Γαμικά παραγγέλματα, Coniugalia praecepta)
    • 13. Seitsemän viisaan pidot (Ἑπτά σοφών συμπόσιον, Septem sapientium convivium)
    • 14. Taikauskosta (Περί δεισιδαιμονίας, De superstitione)
  • Kirja III
    • 15. Kuninkaiden ja sotapäälliköiden lausumia (Βασιλέων αποφθέγματα και στρατηγών, Regum et imperatorem apophthegmata) (Pseudo-Plutarkhos)
    • 16. Spartalaisia lausumia (Άποφθέγματα Λακωνικά, Apophthegmata Laconica)
    • 17. Spartalaisten tavat (Τα παλαιά των Λακεδαιμονίων επιτηδεύματα, Instituta Laconica)
    • 18. Spartalaisten naisten lausumia (Λακαινών αποφθέγματα, Lacaenarum apophthegmata)
    • 19. Naisten rohkeita tekoja (Γυναικών αρεταί, Mulierum virtutes)
  • Kirja IV
    • 20. Roomalaisia kysymyksiä (Αίτια Ρωμαϊκά, Quaestiones Romanae) eli roomalaisten tapojen selityksiä
    • 21. Kreikkalaisia kysymyksiä (Αίτια Ελληνικά, Quaestiones Graecae) eli kreikkalaisten tapojen selityksiä
    • 22. Kokoelma kreikkalaisia ja roomalaisia rinnakkaistarinoita (Συναγωγή ιστοριών παραλλήλων Ελληνικών και Ρωμαϊκών, Parallela minora) (Pseudo-Plutarkhos)
    • 23. Roomalaisten myötäisestä onnesta (Περί της Ρωμαίων τύχης, De fortuna Romanorum)
    • 24. Aleksanteri Suuren myötäisestä onnesta ja hyveestä (Περί της Αλεξάνδρου τύχης ή αρετής, De Alexandri magni fortuna aut virtute)
    • 25. Ovatko ateenalaiset maineikkaampia sodassa kuin viisaudessa (Πότερον Αθηναίοι κατά πόλεμον ή κατά σοφίαν ενδοξότεροι, De gloria Atheniensium)
  • Kirja V
    • 26. Isiksestä ja Osiriksesta (Περί Ίσιδος και Οσίριδος, De Iside et Osiride)
    • 27. Delfoissa olevasta E-kirjaimesta (Περί τού Εί τού έν Δελφοίς, De E apud Delphos)
    • 28. Delfoin Pythian oraakkeli ei enää ennusta runomuodossa (Περί του μη χραν έμμετρα νυν την Πυθίαν, De Pythiae oraculis)
    • 29. Oraakkeleiden häviämisestä (Περί των εκλελοιπότων χρηστηρίων, De defectu oraculorum)
  • Kirja VI
    • 30. Voiko hyvettä opettaa (Ει διδακτόν η αρετή, An virtus doceri possit)
    • 31. Moraalisesta hyveestä (Περί ηθικής αρετής, De virtute morali)
    • 32. Vihan hillitsemisestä (Περί αοργησίας, De cohibenda ira)
    • 33. Mielenrauhasta (Περί ευθυμίας, De tranquillitate animi)
    • 34. Sisarrakkaudesta (Περί φιλαδελφίας, De fraterno amore)
    • 35. Kiintymys jälkeläisiin (Περί της εις τα έγγονα φιλοστοργίας, De amore prolis)
    • 36. Riittääkö paheellisuus aiheuttamaan kurjuutta (Ει αυτάρκης η κακία προς κακοδαιμονίαν, An vitiositas ad infelicitatem sufficiat)
    • 37. Ovatko sielun vai ruumiin kärsimykset pahempia (Περί του πότερον τα ψυχής ή τα σώματος πάθη χείρονα, Animine an corporis affectiones sint peiores)
    • 38. Puheliaisuudesta (Περί αδολεσχίας, De garrulitate)
    • 39. Touhottamisesta (Περί πολυπραγμοσύνης, De curiositate)
  • Kirja VII
    • 40. Rikkauksiin pyrkimisestä (Περί φιλοπλουτίας, De cupiditate divitiarum)
    • 41. Tunnollisuudesta (Περί δυσωπίας, De vitioso pudore)
    • 42. Kateudesta ja vihasta (Περί φθόνου και μίσους, De invidia et odio)
    • 43. Itsekehusta, joka ei herätä kateutta (Περί του εαυτόν επαινείν ανεπιφθόνως, De laude ipsius)
    • 44. Niistä, joita jumaluus rankaisee myöhemmin (Περί των υπό του θείου βραδέως τιμωρουμένων, De sera numinis vindicta)
    • 45. Kohtalosta (Περί ειμαρμένης, De fato) (Pseudo-Plutarkhos)
    • 46. Sokrateen daimonionista (Περί του Σωκράτους δαιμονίου, De genio Socratis)
    • 47. Maanpaosta (Περί φυγής, De exilio)
    • 48. Lohdutuskirje vaimolleni (Παραμυθητικός προς την γυναίκα, Consolatio ad uxorem)
  • Kirja VIII
    • 49. Pöytäpuheita (Συμποσιακά, Quaestiones convivales), I-IX
  • Kirja IX
  • Kirja X
    • 51. Rakkaustarinoita (Ερωτικαί διηγήσεις, Amatoriae narrationes) (Pseudo-Plutarkhos)
    • 52. Filosofin tulee keskustella erityisesti hallitsijain kanssa (Περί του ότι μάλιστα τοις ηγεμόσιν δει τον φιλόσοφον διαλέγεσθαι, Maxime cum principibus philosopho esse disserendum)
    • 53. Sivistymättömälle hallitsijalle (Προς ηγεμόνα απαίδευτον, Ad principem ineruditum)
    • 54. Pitääkö vanhan miehen osallistua politiikkaan (Ει πρεσβυτέρω πολιτευτέον, An seni respublica gerenda sit)
    • 55. Poliittisia neuvoja (Πολιτικά παραγγέλματα, Praecepta gerendae reipublicae)
    • 56. Yksinvallasta, kansanvallasta ja harvainvallasta (Περί μοναρχίας και δημοκρατίας και ολιγαρχίας, De unius in republica dominatione, populari statu, et paucorum imperio)
    • 57. Velanoton välttämisestä (Περί του μη δειν δανείζεσθαι, De vitando aere alieno)
    • 58. Kymmenen puhujan elämäkerrat (Βίοι των δέκα ρητόρων, Vitae decem oratorum) (Pseudo-Plutarkhos)
    • 59. Aristofaneen ja Menandroksen vertailu, tiivistelmä (Συγκρίσεως Αριστοφάνους και Μενάνδρου επιτομή, Comparationis Aristophanis et Menandri compendium)
  • Kirja XI
    • 60. Herodotoksen pahanilkisyydestä (Περί της Ήροδότου κακοηθείας, De malignitate Herodoti)
    • 61. Filosofien luonnonopillisista mielipiteistä (Περί των αρεσκόντων φιλοσόφοις φυσικών δογμάτων, De placitis philosophorum), I-V (Pseudo-Plutarkhos)
    • 62. Luonnonilmiöiden syistä (Αίτια φυσικά, Quaestiones naturales)
  • Kirja XII
    • 63. Kuun kehässä näkyvästä kasvosta (Περὶ τοῦ ἐμφαινομένου προσώπου τῷ κύκλῳ τῆς σελήνης, De facie in orbe lunae)
    • 64. Kylmyyden alkusyystä (Περί του πρώτως ψυχρού, De primo frigido)
    • 65. Onko vesi vai tuli hyödyllisempää (Πότερον ύδωρ ή πυρ χρησιμότερον, Aquane an ignis sit utilior)
    • 66. Ovatko maa- vai vesieläimet älykkäämpiä (Πότερα των ζώων φρονιμώτερα, τα χερσαία ή τα ένυδρα, De sollertia animalium)
    • 67. Gryllos eli Järjettömien eläinten järjenkäytöstä (Περί του τα άλογα λόγω χρήσθαι, Bruta animalia ratione uti)
    • 68. Lihansyönnistä (Περί σαρκοφαγίας, De esu carnium), I-II
  • Kirja XIII
    • 69. Platonisia kysymyksiä (Πλατωνικά ζητήματα, Platonicae quaestiones)
    • 70. Sielun syntymisestä Timaioksessa (Περί της εν Τιμαίω ψυχογονίας, De animae procreatione in Timaeo)
    • 71. Sielun syntymisestä Timaioksessa, tiivistelmä (Επιτομή του περί της εν τω Τιμαίω ψυχογονίας, Epitome libri de animae procreatione in Timaeo)
    • 72. Stoalaisten ristiriitaisuuksista (Περί Στωικών εναντιωμάτων, De Stoicorum repugnantiis)
    • 73. Stoalaisilla on järjenvastaisempia väitteitä kuin runoilijoilla (Ότι παραδοξότερα οι Στωικοί των ποιητών λέγουσιν, Stoicos absurdiora poetis dicere)
    • 74. Yleiskäsitteistä: stoalaisia vastaan (Περί των κοινών εννοιών προς τους Στωικούς, De communibus notitiis adversus Stoicos)
  • Kirja XIV

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Sironen, Erkki: Jälkisanat teokseen Plutarkhos 2005, ss. 178-179.
  2. Teosten nimien suomennokset: Sironen, Erkki & Vesterinen, Sampo: Liite Plutarkhoksen kirjallinen jäämistö, teoksessa Plutarkhos 2005, ss. 191-193.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Plutarkhos: Hellien tunteiden kirja. Suomentaneet ja selityksin varustaneet Erkki Sironen ja Sampo Vesterinen. Jälkisanat Erkki Sironen. Olympos-sarja. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-3274-9.
  • Plutarkhos: Lihansyönnistä. (Peri sarkofagias.) Kääntäneet Tua Korhonen, Antti J. Niemi ja Pia Åberg. Helsinki: Summa, 2004. ISBN 952-5418-15-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]