Moottorilaiva

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
M/S Viking Grace, nykyaikainen moottorilaiva. Laivassa on 4 Wärtsilän 8L50DF nestekaasulla toimivaa polttomoottoria

Moottorilaiva tai moottorialus tarkoittaa laivaa, jossa on polttomoottori. Yleisin laivoissa käytetty polttomoottori on dieselmoottori, mutta myös muita polttoaineita, kuten dieselöljyä, polttoöljyä tai maakaasua käytetään. Moottorilaivojen nimien edessä käytetään yleensä lyhenteitä MS, M/S, jotka tulee englannin sanoista motor ship, tai MV, M/V, jotka tulevat englannin sanoista motor vessel. Moottorilaivojen kehityksen alkuvaiheina polttomoottorilaivoja käytettiin ensin sisävesiliikenteessä. Ensimmäisen avomerellä kulkevan moottorilaivan M/S Selandian' rakennutti Tanskan Det Østasiatiske Kompagni Kööpenhaminan Burmeister & Wain telakalla vuonna 1912[1]. Laivassa oli kaksi nelitahtista dieselmoottoria, joissa kummassakin oli 920kW. Näillä alus pystyi saavuttamaan 12 solmun (22,2km/h) nopeuden.

Ensimmäisen valtamerikelpoisen moottorilaivan M/S Selandian pienoismalli

Höyrylaivat olivat yleisimpiä laivatyyppejä toisen maailmansodan loppuun asti, mutta moottorilavoista tuli yleisimpiä 1950-luvusta lähtien, sillä ne ovat hyötysuhteeltaan parempia, polttomoottori vaati pienemmän tilan ja materiaalit olivat halvempia.

2000-luvulta lähtien 97% laivoista on moottorilavoja, ja suurimmat laivojen polttomoottorit tuottavat jopa 81MW tehoa 14 sylinterillä. Suurimmat laivojen polttomoottorit ovat MAN 14 K 98 MC-C ja Wärtsilä 14 RTflex 96C-B.

Ympäristölliset näkökulmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moottorilaivojen katsotaan olevan suhteellisen ympäristöystävällisiä, sillä kulutetun polttoaineen suhde kuljetetun tavaran määrään on parempi kuin muissa kulkuneuvoissa, etenkin lentokoneissa.

Päästöjä kuitenkin kertyy laivojen suuren koon takia, ja laivoissa usein käytetään maaliikennettä heikkolaatuisempaa polttoainetta, jolloin myös päästöt ovat korkeammat. Päästöihin vaikuttavat myös savukaasujen puhdistustekniikoiden heikkous tai olemattomuus[2]. Tämän takia esimerkiksi nestekaasutoimisia polttomoottoreita kehitetään laivoihin, sillä kansainväliset säädökset asettavat yhä tiukempia päästövaatimuksia laivoille[3].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Karlsson, Bengt: 'Selandia' - maailman ensimmäinen diesellaiva valtameriliikenteeseen : Burmeister&Wain Skibsvaerftin käänteentekevä toimitus 100 vuotta sitten. Voima ja käyttö, 2012, 106. vsk, nro 4, s. 20-21. Helsinki: Suomen konepäällystöliitto. ISSN 0355-7081.
  2. https://tiedebasaari.wordpress.com/tag/meriliikenteen-ymparistovaikutukset/
  3. http://www.ibtimes.com/how-liquid-natural-gas-may-revolutionize-shipping-make-goods-cheaper-1564660