Monterreyn taistelu
| Monterreyn taistelu | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa Meksikon–Yhdysvaltain sotaa | |||||||
 |
|||||||
|
|||||||
| Osapuolet | |||||||
| Komentajat | |||||||
| Vahvuudet | |||||||
|
6 000 miestä |
10 000 miestä |
||||||
| Tappiot | |||||||
|
120 kaatunutta |
kokonaistappiot yli 400 |
||||||
Monterreyn taistelu käytiin Meksikon–Yhdysvaltain sodan aikana 19. – 24. syyskuuta 1846. Taistelussa kenraali Zachary Taylorin johtamat yhdysvaltalaiset joukot löivät kenraali Pedro de Ampudian johtamat meksikolaiset ja valtasivat Monterreyn kaupungin.
Sisällysluettelo |
Taustaa [muokkaa]
Meksikon–Yhdysvaltain sota syttyi keväällä 1846. Taylorin johtama Yhdysvaltain pääarmeija operoi Rio Grandella lähellä Meksikonlahden rannikkoa. Alkumenestyksestä huolimatta hän ei pystynyt etenemään syvemmälle Meksikoon, koska häneltä puuttui kuljetuskalustoa ja monet hänen joukoistaan sairastuivat kuumeeseen ja punatautiin. Yhdysvaltain presidentti James K. Polk kuitenkin painosti jatkuvasti Tayloria jatkamaan hyökkäystä Meksikoon. Syyskuussa Taylor eteni 6000 terveen miehen kanssa Monterreyhin, jonka edustalle hän saapui 19. syyskuuta 1846. Kaupunkia puolusti kenraali Ampudia, jonka johtamat joukot (noin 10000 miestä) olivat linnoittaneet kaupungin ympäristön.
Taistelu [muokkaa]
Taylor jakoi joukkonsa hyökätäkseen kaupunkiin 20. syyskuuta. Kenraali William Worthin johtama divisioona hyökkäsi kaupunkia ympäröiviä linnoituksia vastaan luoteesta, William Butlerin vapaaehtoiset ja David Twiggsin joukot koillisesta. Worthin joukot valtasivat Mnoterreyn länsipuoliset linnoitukset sekä kaupungin eteläpuoliset linnoitetut kukkulat ja estivät näin Ampudiaa saamasta mahdollisia vahvistuksia. Meksikolaiset torjuivat aluksi Twiggin ja Butlerin hyökkäyksen, mutta yhdysvaltalaiset kokosivat joukkonsa, hyökkäsivät uudelleen ja valtasivat kaupungin itäpuolella olleen Tenerian linnoituksen.
Worthin joukot valtasivat 22. syyskuuta vahvasti puolustetun piispan palatsin kaupungin länsipuolella. Tämän jälkeen Ampudian joukot vetäytyivät Monterrey keskustaan, jossa taistelu jatkui talo talolta. Taistelu päättyi kun yhdysvaltalaiset alkoivat pommittaa meksikolaisia 11-tuuman mörssärillä. 24. syyskuuta Ampudia ehdotti tulitaukoa ja pyysi antautumisehtoja. Taylor suostui antautumiseen ja Ampudia jätti joukkoineen kaupungin 25. syyskuuta.
Seuraukset [muokkaa]
Meksikolaisten kokonaistappiot olivat taistelussa yli 400 miestä. Yhdysvaltalaisia kaatui 120 ja haavoittui 333 miestä. Presidentti Polk raivostui Taylorin annettua Ampudialle antautumisehdot, jotka mahdostivat meksikolaisten armeijan vetäytymisen kaupungista. Polkin mielestä Taylor oli päästänyt meksikolaiset pakoon. Polk menetti luottamuksensa Taylorin sodanjohtokykyyn ja hän kääntyi poliittisen vastustajansa kenraali Winfield Scottin puoleen Meksikon sodan ratkaisemiseksi.
Taktiikka [muokkaa]
Yhdysvaltalaiset käyttivät kaupunkitaisteluissa taktiikkaa, jossa edettiin talo talolta. Talon seinä puhkaistiin joko hakuin tai ampumalla 6-naulan tykillä. Reiästä sisään ammuttiin ajastettu pommi, jonka räjähdettyä jalkaväki eteni sisälle ja tappoi vielä sisällä olleet. Tämän jälkeen kiväärimiehet siirtyivät talon katolle, josta he ampuivat seuraavia taloja ja katuja. Talon valtaamisen jälkeen hyökättiin seuraavan taloon ja niin edelleen. Joidenkin historioitsijoiden mukaan teksasilaiset opettivat taktiikan muille yhdysvaltalaisille joukoille. Teksasilaisilla oli kokemusta savi- ja kivitaloista koostuvien kaupunkien valtaamisesta.
Lähteet [muokkaa]
Meed, Douglas V: The Mexican War 1846–1848, s. 33, 42-44. Oxford: Osprey Publishing, 2002. ISBN 1-84176-472-8.
