Monomyytti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sankarin matka -monomyytti voidaan kuvata myös ympyränä.

Monomyytti tai sankarin (myyttinen) matka on vertailevassa myyttitutkimuksessa käytetty termi, jolla tarkoitetaan myyttejä, jotka ovat samankaltaisia eri kansojen keskuudessa. Termi tarkoittaa eri maiden kansantarinoissa ja -saduissa esiintyvää tyypillistä juonirakennetta, jossa tarinan sankari lähtee seikkailuun ja palaa sieltä paitsi voittajana, myös muuttuneena ja viisastuneena ihmisenä. Juonirakennetta käytetään nykyäänkin tietoisesti erityisesti elokuvien käsikirjoituksissa.

Ensimmäisenä juonirakenteen havaitsi Vladimir Propp, joka tutki venäläisiä kansansatuja ja totesi, että samat juonikuviot toistuvat sadusta toiseen.

Vuonna 1949 amerikkalainen antropologi Joseph Campbell julkaisi kirjansa The Hero With a Thousand Faces, joka julkaistiin 1992 suomeksi nimellä Sankarin tuhannet kasvot. Campbell oli perehtynyt Proppin tutkimuksiin ja löysi samankaltaisia myyttisestä sankarista kertovia tarinoita primitiivisistä kulttuureista eri puolilta maailmaa.

Hollywoodin käsikirjoituskonsulttina toiminut Christopher Vogler havaitsi puolestaan 1990-luvun alussa, että myös valtaosasta menestyselokuvista on löydettävissä samankaltainen sankarimyytin peruskaava.

Sankarin matkan vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Campbellin, Voglerin ja muiden tutkijoiden perusteella sankarin matkan vaiheet voidaan jaotella esimerkiksi seuraavasti:

  1. Tavallinen elämä. Sankari elää normaalissa ympäristössään, mutta on usein elämäänsä tyytymätön ja ahtaisiin ympyröihinsä jumiutunut
  2. Kutsu seikkailuun. Sankari joutuu haasteen tai ongelman eteen, eikä voi enää elää elämäänsä entiseen tapaan.
  3. Epäröinti. Seikkailukutsua seuraa tyypillisesti kieltäytyminen kutsusta tai ainakin epäröinti seikkailuun lähtemisen suhteen. Yleisinhimilliseen tapaan sankari epäröi ja pelkää ottaa riskin, joka mullistaisi hänen maailmansa. Usein sankari kieltäytyy ottamasta haastetta vastaan ja yrittää palata turvalliseen, tylsään elämäänsä.
  4. Ensimmäinen kynnys tarkoittaa tapahtumaa, jonka jälkeen sankarilla ei ole enää paluuta tavalliseen elämään, vaan hänen on pakko ottaa haaste vastaan. Elokuvassa Tähtien sota päähenkilö Luke Skywalker ensin kieltäytyy Obi Wan Kenobin haasteesta taisteluun pahaa Imperiumia vastaan. Luken palatessa setänsä maatilalle hän löytää perheensä Imperiumin joukkojen surmaamana. Kaiken entisen menettäneenä Luke on pakotettu ottamaan haasteen vastaan.
  5. Mentorin kohtaaminen. Sankari kohtaa viisaan hahmon, usein vanhan miehen, joka motivoi ja valmentaa sankaria henkisesti ja fyysisesti seikkailuun.
  6. Toinen kynnys. Sankari on nyt valmis ottamaan haasteen vastaan ja lähtemään matkaan. Mukanaan hänellä on auttaja tai jokin auttajalta saatu taito tai väline.
  7. Testit, liittolaiset ja viholliset. Sankaria koetellaan, ja hän oppii paitsi omista vahvuuksistaan, myös vastapuolesta ja omista liittolaisistaan.
  8. Kohti syvintä luolaa. Syvin luola on tarinan maailman pelottavin paikka, jonne sankarin on uskallettava mennä.
  9. Äärimmäinen tulikoe. Sankari joutuu kohtaamaan pahimmat painajaisensa suorittaakseen tehtävänsä ja pelastaakseen rakkaansa.
  10. Palkinto.Tehtävän suorittaminen onnistuu, ja sankari palkitaan.
  11. Toinen äärimmäinen tulikoe. Ennen kuin sankari pääsee takaisin kotiin, hänen on kohdattava vielä rajumpi koettelemus, jossa on kysymys elämästä ja kuolemasta. Ratkaisevalla hetkellä sankari hyödyntää jotakin oppimaansa tietoa tai taitoa.
  12. Paluu eliksiirin kanssa. Sankari palaa tavalliseen elämäänsä viisastuneena, ja saa yhteisön arvostuksen osakseen.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]